Aukioloajat

Tiistai – sunnuntai 10 –16
Maanantaisin suljettu

Yhteystiedot

Tikanojan taidekoti
Hovioikeudenpuistikko 4
65100 Vaasa

puh (06) 325 3916
fax (06) 325 3918

tikanoja.info@vaasa.fi

Näyttelyarkisto

Vuosi 2015

Kahvia, kiitos!
Teemanäyttely kahvikulttuurista

21.3.-10.5.2015 Tikanojan taidekodissa

Kahvia juovat ympäri maailman niin nuoret kuin vanhatkin kaikissa yhteiskuntaluokissa. Kahvihetket voivat olla toisaalta tärkeitä sosiaalisia tilaisuuksia, mutta myös yksityisiä hemmotteluhetkiä, omaa aikaa. Monet tarvitsevat aamukahvin käynnistämään päivänsä, ja monen päivittäiseen rutiiniin kuuluvat myös lounas- ja iltapäiväkahvit.

Kahvi on herättänyt kiinnostusta ja saanut nopeasti jalansijaa lähes kulttuurissa kuin kulttuurissa. Kahvihuoneita ja kahviloita perustettiin ensin suurkaupunkeihin, ja kahvia pidettiin sivistyneistön juomana, joka toi sosiaalista arvostusta. Kahvia on juotu myös kotona keittiönpöydän ääressä tai puutarhassa, työpäivän aikana tauoilla sekä piknikeillä. Juoma sopii myös suomalaisten makuun, jopa siinä määrin, että suomalaiset juovat eniten kahvia koko maailmassa – noin viisi kupillista henkeä kohti päivässä. 

Näyttelyssä Kahvia, kiitos! kävijät pääsevät tutustumaan useiden suomalaisten museoiden kokoelmista peräisin oleviin teoksiin, unohtamatta tietenkään Vaasan kaupungin museoiden omien kokoelmien aarteita. Kahvikulttuuria tarkastellaan näyttelyssä eri teemakokonaisuuksien kautta, joita ovat esimerkiksi kodin kiireettömät kahvihetket, kaupunkien kahvilaelämä ja nautinnolliset kahvikutsut ulkona luonnossa. Taideteosten ohella esillä on kahviin ja kahviloihin liittyviä kulttuurihistoriallisia esineitä. Historialliset arkistokuvat tarjoavat välähdyksen kahvikulttuurista Suomessa.

 

Vuosi 2014

Surrealismia ja silmänlumetta
1900-luvun alun postikorteissa

13.12.2014-8.3.2015 Tikanojan taidekodissa

Tikanojan taidekodin vuoden päättää Surrealismia ja silmänlumetta –näyttely. Näyttelyn on tuottanut Suomen valokuvataiteen museo ja sen on kuratoinut taiteen tutkija, dosentti Harri Kalha.

Surrealismia ja silmänlumetta -näyttelyn sadoissa valokuvapostikorteissa yllättää kuvaideoiden rikkaus, taiteellisesti korkea laatu ja valokuvan lumovoima. Kortit ovat surrealististen fantasioiden, salaperäisten unelmien, roolileikkien, näyttävien diivojen ja ironian temmellyskenttää. Niiden kautta katsojalle avautuu kiehtova näkymä 1900-luvun alun teollisen valokuvan unohdettuun kultakauteen ja modernin valokuvataiteen varhaishistoriaan.

1890-luvun lopulla Eurooppaan syntyi joukko tehtaita, jotka loivat uutta taidemuotoa. Valokuvia ei painettu kortteihin, kuten nykyään tehdään, vaan valokuvakortteja tuotettiin aitoina valokuvina, mekanisoitua valotus- ja kehitysprosessia hyödyntäen. Tästä niin kutsutusta kilometrivalokuvasta kehkeytyi mittava teollisuudenhaara, jonka tuotteet levisivät Etelä-Amerikkaa ja Australiaa myöten. Ilmiö kesti vain kaksikymmentä vuotta, mutta ehti tuottaa miljoonittain valokuvia. Tänä päivänä nämä kortit ovat himoittuja keräilykohteita.

Lumoavissa valokuvakorteissa kiehtovat nykyaikana erityisesti niissä käytetyt valokuvamontaasitekniikat. Kuvarinnastukset, kuvan ja piirroksen yhdistäminen sekä päällekkäisvalotus olivat teollisen valokuvan keinoja sata vuotta ennen fotoshoppia. Koska teollista värivalokuvaa ei oltu vielä kehitetty, kortit väritettiin käsin. Käsityö tekee massatuotetuista kuvista yksilöitä. Synteettinen värimaailma syventää kuvien mystistä tuntua.

Valokuvakorttien kultakautta siivitti 1900-luvun alussa kehkeytynyt urbaani populaarikulttuuri. Orastava elokuvataide, moderni rantaelämä, erotiikka sekä sirkuksen ja varieteen näytökset inspiroivat korttien kuvastoa. Tekniset uudistukset, kuten lentokone, kiihottivat mielikuvitusta.

Postikorttien kultakausi alkoi hiipua ensimmäisen maailmansodan myötä. Innovaatiot jäivät kuitenkin kytemään. Sellaiset modernin taiteen oivallukset kuin synteettinen kubismi tai kollaasi pohjautuivat ilmaisukeinoihin, joita korteissa käytettiin jo 1900-luvun vaihteessa. 1920–30-luvuilla joukko avantgardetaiteilijoita ja -runoilijoita ryhtyi ammentamaan aiheita unista, fantasiasta ja alitajunnan syövereistä. Syntyi taidesuuntaus, joka tunnetaan surrealismina. Näyttelyssä esiteltävät valokuvakortit olivat ”surrealistisia” jo ennen kuin koko sana keksittiin!

Näyttely esiteltiin Suomen valokuvataiteen museossa 17.8.–15.12.2013 osana Helsingin juhlaviikkojen ohjelmaa. Tikanojan taidekodista näyttely jatkaa kevään aikana Rotterdamiin, Alankomaihin. Näyttelyyn liittyy Kalhan kirjoittama kirja Ihme ja kumma. Surrealismia ja silmänlumetta 1900-luvun alun postikorttitaiteessa (WSOY 2012).

 

Sjählö9 -ryhmän näyttely
Heijastuksia toiseudesta

30.8.-23.11.2014 Tikanojan taidekodissa

Tikanojan taidekoti avaa syyskautensa Sjählö9-ryhmän näyttelyllä, joka lähestyy toiseuden käsitettä lähtökohtanaan Seilin saaren mielenkiintoinen historia. Sekä tieteen että taiteen tekijöistä koostuvan ryhmän näyttely esitellään taidekodissa 30.8.–23.11.2014.

Sjählö9-ryhmä perustettiin vuonna 2011 pohtimaan toiseuden, poikkeavuuden, ulkopuolisuuden ja eristämisen ilmiöitä lähtökohtanaan Seilin entinen hospitaalisaari. Nauvossa, n. 30 km Turusta etelään sijaitsevan Seilin (ruots. Själö) historia sairaalasaarena alkoi vuonna 1622, jolloin ensimmäiset potilaat siirrettiin kuningas Kustaa II Adolfin käskystä Turun leprahospitaalista Seiliin tartuntavaaran takia. Spitaalitauti oli 1600-luvun käsityksen mukaan Jumalan rangaistus syntisestä elämästä eikä siihen tunnettu parannuskeinoa.

Vuosina 1785–1840 Seilin hospitaali toimi mielisairaalana, ja vuonna 1841 se muutettiin parantumattomasti mielisairaille tarkoitetuksi turvalaitokseksi. Vuodesta 1889 lähtien Seilissä pidettiin vain naispotilaita. Seili toimi lähinnä potilaiden eristyspaikkana, lääkäreitä saarella kävi harvakseltaan. Potilaiden sijoittamispäätöksiin vaikuttivat myös sosiaaliset, moraaliset ja kurinpidolliset syyt sekä yhteiskunnallinen asema. Seiliin lähetetyt potilaat olivat usein alaluokkaan kuuluvia, köyhiä ja naimattomia naisia. Seilin sairaala lakkautettiin vuonna 1962 ja paikalla toimii nykyään Saaristomeren tutkimuslaitos.

Seilin potilasaineistosta on tutkimuksessa noussut taiteilijoita ja tieteen tekijöitä kiinnostavia käsitepareja, kuten normaali-epänormaali, kulttuuri-luonto, järki-keho, normatiivinen-poikkeava naisellisuus, terveys-sairaus. Aihepiiriä on lähestytty mm. Seilillä järjestettyjen seminaarien kautta.

Näyttelyssä Sjählö 9 – Heijastuksia toiseudesta nähtävät teokset on toteutettu monenlaisilla tekniikoilla: mukana on maalauksia, grafiikkaa, videoita, ääniteoksia, installaatioita ja keramiikkaa. Teoksissaan taiteilijat käsittelevät eri näkökulmista ulkopuolisuuden ja toiseuden teemaa.

Näyttelyyn osallistuvat kuvataiteilija Christine Candolin, filosofian tohtori, kirjailija Juhani Ihanus, taidemaalari Antero Kahila, keramiikkataiteilija Catharina Kajander, performanssi- ja videotaiteilija, ohjaaja Tellervo Kalleinen, taidemaalari Tuija Lampinen, taidegraafikko Solveig Lehtonen, keramiikkataiteilija Leena Mäki-Patola, runoilija, muusikko Kirsi Poutanen, lääketieteen lisensiaatti Juha Pyykkönen ja sosiaalihistorian dosentti, filosofian tohtori, graafikko Elina Waris.

Sjählö9-ryhmän näyttelyitä on järjestetty tämän ja viime vuoden aikana Hyvinkään taidemuseossa ja Pohjolan talossa Reykjavikissa, Islannissa. Nyt Tikanojan taidekodissa nähtävä näyttely on jatkoa aikaisemmille näyttelyille. Vaasassa näyttelyyn sisältyy lisäksi Tikanojan taidekodin tuottama kulttuurihistoriallinen osio, johon Saaristomeren tutkimuslaitos on lainannut Seilin hospitaalin esineistöä.

 

Keräilijän sydän -
Frithjof Tikanoja ja hänen kokoelmansa

14.6.-17.8.2014 Tikanojan taidekodissa

Tikanojan taidekoti esittelee tänä kesänä yleisön pyynnöstä taidekokoelmaansa, mutta uudesta näkökulmasta tarkasteltuna ja taidekodin arkiston valokuvilla täydennettynä. Näyttelyn Keräilijän sydän pääroolissa on kauppaneuvos Frithjof Tikanoja (1877–1964), Vaasan kaupunkiin elinaikanaan ja taidelahjoituksen kautta merkittävällä tavalla vaikuttanut kulttuuripersoona.

Näyttely kertoo tarinan taidekokoelman muotoutumisesta. Tikanojan kokoelma syntyi 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla keräilijän kotia varten. Taidekokoelma ei syntynyt tyhjiössä, vaan siihen vaikuttivat monet tekijät, kuten keräilijän persoona, mieltymykset ja motiivit, keräilyn ajankohta ja ympäristö. Näyttely esittelee myös Tikanojan perheen, johon kuului Frithjof Tikanojan lisäksi hänen vaimonsa Ruusa ja heidän seitsemän lastaan sekä Tessu-koira. Vanhoista interiöörikuvista nähdään, miltä kodissa näytti 1920-luvulla ja kuinka teokset oli alun perin sijoitettu. 

Tikanojan kokoelman muotoutumiseen vaikutti ratkaisevasti helsinkiläisen taidekauppias Gösta Stenmanin päätös rakentaa uusi liikehuoneisto. Rahoittaakseen taidepalatsiaan hänen oli myytävä suuri osa omasta taidekokoelmastaan Tikanojalle vuonna 1923. Stenmanin mukaan Tikanojalta kesti 10 minuuttia päättää kaupasta, johon kuului sekä vanhaa että modernia ranskalaista taidetta, ja jota Stenman kuvasi muistelmissaan vuonna 1937 ”suurimmaksi Suomessa tehdyksi taidekaupaksi”. Tällä tavoin vaihtoivat omistajaa mm. Matissen, Picasson, Degas’n, Millet’n, Vlaminckin ja Gauguinin teokset, joiden löytyminen vaasalaisesta kodista on vähintäänkin yllättävää. Tikanoja täydensi kokoelmaa ja teki hankintoja Stenmanilta läpi 1920-luvun. 

Laaja kokonaisuus vaasalaisen taiteilijan Eemu Myntin (1890–1943), Ruusa Tikanojan veljen, tuotantoa puolestaan juontaa juurensa Frithjof Tikanojan ja Myntin solmimaan sopimukseen. Vastineeksi maalauksista Tikanoja takasi Myntille reilun kuukausiansion tämän oleskellessa 1920-luvulla pitkiä aikoja Ranskassa ja Italiassa. Tikanoja oli aluksi innostunut ja vakuuttunut Myntin mahdollisuuksista: ”Nyt näytetään syntiselle maailmalle ihmeitä!” Mesenaattina olemisesta teki kuitenkin vaikeaa Myntin holtittomuus raha-asioissa ja luvattujen taulujen viipyminen. Turhaan Tikanoja yritti patistaa Mynttiä keskittymään maalaamiseen ja käyttämään varojaan säästeliäästi.

Ruusa ja Frithjof Tikanojalle syntyi yhteensä kahdeksan lasta, joista ensimmäinen Tytti (s. 1919) ei jäänyt eloon. Tuttu syntyi 1920, Erkki Tapani 1921, Maunu Juhani 1922, Taru Marjatta 1925, Jaakko Elias 1926, Varpu Maria 1928 ja Urpo Frithjof 1930. Heihin voi tutustua taidekodin kolmannessa kerroksessa, entisessä lastenhuoneessa.

Ruusa Tikanoja kuoli 9.10.1930 ja Frithjof jäi seitsemän lapsen yksinhuoltajaksi, nuorimmaisen Urpon ollessa vain neljän kuukauden ikäinen. Samana vuonna oli esitelty Tikanojan ulkomaisen taiteen kokoelmaa sekä Eemu Myntin teoksia ensimmäistä kertaa Helsingin taidehallin näyttelyssä, jonka jälkeen Tikanoja kokoelmineen vetäytyi yksityisyyteen. Sotien aikana taidekokoelma jouduttiin evakuoimaan firman kellariin: ”Kokoelmani sijaitsevat keskusvarastossani meidän uuden liikehuoneiston kellarikerroksessa. Siellä maleksivat kuulut Milletit, Courbetit ja Degassit, puhumattakaan pienemmistä suuruuksista.” Tikanoja itse asui 2,5 vuoden ajan hotelli Centralissa, sillä hänen oli huoneenvuokra-lautakunnan määräyksestä luovutettava talonsa sotaa paenneiden asunnoksi.

Pikkuhiljaa Tikanoja kypsyi ajatukseen kotinsa ja rakkaan kokoelmansa pois luovuttamisesta. Sopimus Vaasan kaupungin kanssa solmittiin 1951 ja kaupungin omistukseen siirtyi yli 1000 taideteosta. Kaupungille lahjoitettavat työt valitsi vaasalainen taiteilija ja kuvaamataidonopettaja Tanu Manninen eli ”Nälkä”, joka oli Tikanojan läheinen ystävä. Hän myös ripusti teokset ensimmäiseen näyttelyyn, jota Tikanoja itsekin oli innostuneesti valmistelemassa. Tikanojan taidekoti avasi ovensa yleisölle 26.12.1951 ja sen ensimmäisenä intendenttinä toimi Tikanojan tytär Tuttu Tikanoja-Frejborg. Frithjof Tikanoja kuoli 87-vuotiaana 1964.

Tänä päivänä Tikanojan taidekodin ulkomaisen taiteen kokoelma ja erityisesti sen ranskalaisen taiteen osio Matisseineen ja Picassoineen on Suomen oloissa harvinainen ja se kiinnostaa myös kansainvälisiä näyttelyiden kokoajia ja museoita. Kokoelman maailmanluokan teokset ovat kysyttyjä erityisesti turistikaudella. Kokoelman suomalaisia taiteilijoita ovat mm. Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela, Tyko Sallinen, Fanny Churberg ja Alexandra Frosterus-Såltin sekä pohjalaistaiteiljoista Eemu Myntti, Arvi Mäenpää ja Einari Uusikylä. Tikanojalla nähtävä kokoelmanäyttely jatkaa tänä vuonna alkanutta merkittävien vaasalaisten taiteenkeräilijöiden ja mesenaattien esiin nostamista.

Järven lumo - Tuusulanjärven taiteilijayhteisö

8.3.-1.6.2014 Tikanojan taidekodissa

Kevätkaudella Tikanojan taidekoti esittelee näyttelyn Järven lumo – Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. Tuusulanjärven itärannalle syntyi 1800–1900-lukujen vaihteessa Suomen historiassa ainutlaatuinen taiteilijayhteisö, jonka viidessä huvilassa asui ja työskentelisuomalaisen kulttuurielämän keskeisiä vaikuttajia perheineen: kirjailija Juhani Aho taiteilijavaimonsa Venny Soldan-Brofeldtin kanssa, säveltäjä Jean Sibelius, taidemaalarit Eero Järnefelt ja Pekka Halonen sekä runoilija J. H. Erkko.

Näyttely kertoo tarinoita taiteilijayhteisön elämästä ja sen kiehtovista kodeista. Näyttelyn on tuottanut Ateneumin taidemuseo, jossa se on esitelty aikaisemmin. Näyttelyn kuraattorit ovat professori Riitta Konttinen ja Ateneumin intendentti Anna-Maria von Bonsdorff. He ovat löytäneet museoista ja yksityiskokoelmista aineistoa, joka valottaa uudella tavalla muun muassa taiteilijakotien arkea ja juhlaa, lasten elämää ja monipuolisesti lahjakkaiden puolisoiden merkittävää roolia.

Näyttelyssä sukelletaan poikkeuksellisen taiteilija- ja ystäväpiirin elämään ja taiteeseen sekä kulttuurisesti ja poliittisesti mielenkiintoiseen aikaan. Taiteilijaperheitä yhdisti erityisesti samanlaisen aatemaailman jakaminen. Siihen kuului oleellisesti unelma itsenäisestä Suomesta. Tikanojan taidekodin näyttelyssä painottuu taiteilijoiden perhe-elämä. Näyttelyssä tulee esiin perheiden jakama kiinnostus paitsi kuvataiteeseen myös kirjallisuuteen, musiikkiin ja teatteriin sekä lastenkasvatukseen, opetukseen, kodinsisustukseen ja puutarhanhoitoon.

Tuusulanjärven taiteilijayhteisö sai alkunsa, kun Juhani Ahon puoliso, taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt löysi keväällä 1897 perheelleen talon Järvenpään kylästä. Perhe asettui asumaan Aholaksi nimettyyn huvilaan, ja heidän vanavedessään maaseudun rauhaan hakeutuivat Pekka ja Maija Halonen. Halosenniemen ateljeehuvila rakennettiin 1901–1902. Samoihin aikoihin nousivat J. H. Erkon Erkkola sekä Eero ja Saimi Järnefeltin Suviranta. Viimeisinä seudulle saapuivat Jean ja Aino Sibelius, joiden Ainola-huvila valmistui vuonna 1904.Vastaavanlaisia eri alojen taiteilijoiden yhteisöjä syntyi samoihin aikoihin myös muualla Euroopassa ja Pohjoismaissa.

Järven lumo -näyttely Tikanojan taidekodissa jakaantuu kahdeksaan teemaan, jotka linkittyvät taiteilijayhteisön työhön ja elämään. Kuvataiteilijoiden teokset kuvaavat millaista oli elää ja työskennellä Tuusulanjärven rannalla ja miten ympäristö taiteilijoita inspiroi. Näyttelyn teoksissa taiteilijat ovat kuvanneet toisiaan, itseään, puolisoitaan, lapsiaan ja ystäviään.

Vuosi 2013

 

Linnan aarteet - taidetta Presidentinlinnasta

2.11.2013-16.2.2014 Tikanojan taidekodissa

Tikanojan taidekodin talvikauden näyttely Linnan aarteet – taidetta Presidentinlinnasta esittelee parhaillaan peruskorjattavan presidentinlinnan taidekokoelmaa. Näyttely tarjoaa pohjalaisyleisölle ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua rakennuksen kätkemiin taideaarteisiin, jotka ovat nyt ensi kertaa esillä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tikanojan taidekodin näyttelyssä nähdään maalauksia, rintakuvaveistokset Suomen presidenteistä sekä heidän puolisoistaan maalatut muotokuvat. Näyttelyn on tuottanut Ateneumin taidemuseo yhdessä tasavallan presidentin kanslian kanssa. Näyttelyn ovat kuratoineet Ateneumin intendentti Sointu Fritze ja erikoistutkija Erkki Anttonen.

Näyttelyn Linnan aarteet – taidetta Presidentinlinnasta ytimenä Tikanojan taidekodissa ovat autonomian aikana hankittu keisarillinen kokoelma sekä teokset, jotka Ateneum on tallettanut itsenäisyyden aikana presidentinlinnaan. Näyttelyssä esitellään teoksia kokoelmiin kuuluvilta suomalaisilta huipputaiteilijoilta, kuten Albert Edelfeltiltä, Werner Holmbergiltä, Ferdinand von Wrightiltä, Hjalmar Munsterhjelmilta ja Akseli Gallen-Kallelalta.

Taidekokoelman sijoittaminen keisarilliseen palatsiin ja myöhemmin presidentinlinnaan jatkaa vanhaa perinnettä, jonka mukaan taide oli merkittävä osa eurooppalaisten palatsien, linnojen ja kartanoiden sisustusta. Presidentinlinna edustaa Suomessa ylintä yhteiskunnallista valtaa, ja linnan taidekokoelma kuvastaa osaltaan sen ilmenemistapoja, kuten arvokkuutta, edustavuutta, sivistyksellisyyttä, korkeatasoisuutta, tyylikkyyttä ja pysyvyyttä.

Presidentinlinnan taidekokoelmasta erottuu muutamia laajempia kokonaisuuksia, joiden mukaan myös Linnan aarteet -näyttely rakentuu. Taiteilijat esittivät suomalaista maisemaa kauneimmillaan ja komeimmillaan: sisämaan pittoreskeja metsä- ja järvimaisemia sekä merenkulkuun ja kauppaan liittyviä laiva- ja meriaiheita. Eurooppalaisen hallitsijapalatsin seinille kuuluvat myös sodankäyntiä ja maanpuolustusta esittävät kuvat, jotka korostavat kansakunnan yhtenäisyyttä ja vahvuutta. Näissä aiheissa, sekä myös kansankuvauksissa 1800-luvun taiteilijat käyttivät ajan hengen mukaan taiteellista vapautta kulloisenkin aiheen eduksi. Linnan aarteet -näyttelyssä nähdään myös Suomen presidenttien pronssiset rintakuvaveistokset sekä heidän puolisoistaan maalatut muotokuvat, jotka kohtaavat näyttelyn myötä samassa tilassa.


Adolf Bock ja meritaide

9.6.-13.10.2013 Tikanojan taidekodissa

Tikanojan taidekoti järjestää 9.6.–13.10.2013 suomalaista merimaalausta esittelevän näyttelyn Adolf Bock ja meritaide pääyhteistyötahonaan John Nurmisen Säätiö. Koko taloon levittäytyvän kokonaisuuden viisikymmentä teosta ovat lähes sadan vuoden ajalta, ja ne kuvaavat meritaiteen mestareiden ikuistamia aiheita, kuten valtamerten kaunottaria, meritaisteluita ja alusten kohtaloita, pittoreskeja näkymiä ja rannatonta merta. Pääpainon näyttelyssä saa 1900-luvun tärkein merimaalari Suomessa, saksalaissyntyinen Adolf Bock.

Suomessa arvostettuja meriaiheisiin erikoistuneita maisemamaalareita ovat Adolf Bockin (1890–1968) lisäksi etenkin Oscar Kleineh (1846–1919) ja Berndt Lindholm (1841–1914). Heidän lisäkseen näyttelyssä meritaidetta nähdään mm. Johan Knutsonilta (1816–1899), Torsten Waenerbergilta (1846–1917), Hjalmar Munsterhjelmilta (1840–1905) ja Woldemar Toppeliukselta (1858–1933).

Näyttely pohjautuu viime kesänä Salon taidemuseo Veturitallissa järjestettyyn Adolf Bock ja meritaiteen mestarit -suurnäyttelyyn, josta on koottu alkuvuodesta Kotkan merikeskus Vellamossa ja nyt Vaasassa nähtävät kokonaisuudet. Yhteistyönäyttelyyn taidekoti on saanut teoslainoja yksityisiltä omistajilta, museoilta ja muilta yhteisöiltä. Näyttelyyn liittyy myös laivojen pienoismalleja ja muuta meriaiheista esineistöä Vaasan merimuseosta.

Tiina Lehtimäki: Timeline

5.5.-18.8.2013 Tikanojan taidekodin Pihakappelissa


Tikanojan taidekoti ottaa varaslähdön kesään avaamalla toukokuun alussa vaasalaistaiteilija Tiina Lehtimäen yksityisnäyttelyn Timeline. Kymmenen kevään aikana valmistunutta suurikokoista maalausta on esillä taidekodin sisäpihalla sijaitsevassa Pihakappelissa.

Näyttelyn nimi "Timeline" viittaa sekä näyttelyn teoksissa käsiteltyyn aiheeseen, ajan etenemiseen, että taiteilijan voimakkaaseen viivankäyttöön. Uusimmissa teoksissaan Lehtimäki on käyttänyt sekatekniikkaa suoraan puulevylle pyrkien nopeaan ja ekspressiiviseen jälkeen sekä hetkellisyyden vaikutelmaan. Hän tavoittelee tietynlaista mielentilaa ja rytmiä jokaiseen teokseensa.

Näyttelyn teokset käsittelevät ihmisen ja muiden elollisten yhdessäoloa. Virikkeitä on haettu sekä päiväntasaajan valosta että napapiirin pimeydestä. Teosten syntyyn ovat vaikuttaneet taiteilijan matkakokemukset ja teosten toteuttaminen kotimaan talven pimeydessä. Huoli villieläinten kohtalosta ja vähenemisestä ihmisen vallan alla näkyy teoksissa, ja osa näyttelyn eläinkuvista onkin muokkaantunut taruolennoiksi. Eläinhahmot Lehtimäki kokee myös omakuvikseen.

Uusien teosten lisäksi näyttelytilassa on suuri "tyhjä taulu", johon taiteilija valmistaa kesän aikana uuden teoksen. Yleisöllä on mahdollisuus päästä seuraamaan työn etenemistä. Tiina Lehtimäki aloittaa teoksen työstämisen toukokuussa. Teos valmistuu Taiteiden Yöhön mennessä 8.8.

Kuvataiteilija Tiina Lehtimäki (s. 1962) on opiskellut Helsingin Taideteollisessa korkeakoulussa vuosina 1997–2000. Hän on Pohjalaisen Taiteilijaliiton ja Vaasan Taiteilijaseuran jäsen. Lehtimäki on järjestänyt yksityisnäyttelyitä ja osallistunut ryhmä- ja yhteisnäyttelyihin vuodesta 1998 lähtien. Lehtimäen tuotantoa nähdään tulevana kesänä myös Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton kutsunäyttelyssä Porin Taiteilijaseuran P-Galleriassa ja Pärnussa sijaitsevassa Kunstnike Maja –galleriassa sekä hän on mukana taiteilijoiden kutsuprojektissa Venetsian biennaalissa.

Vuoropuheluja

26.1.-12.5.2013

Tikanojan taidekoti aloittaa vuoden 2013 katsauksella meidän aikamme taiteeseen. Näyttelyssä VUOROPUHELUJA kohtaavat itä ja länsi, sisämaa ja rannikko. Näyttely kokoaa yhteen Kuopion taidemuseon ja vaasalaisen Kuntsin modernin taiteen museon kokoelmiin kuuluvaa nykytaidetta. Molempien museoiden kokoelmissa on teoksia samoilta taiteilijoilta. Kun kahden eri museon kokoelmateokset asetetaan vieretysten, syntyy teosten välille monenlaisia kytköksiä, vuoropuheluja.

VUOROPUHELUJA -näyttely ponnistaa ajatuksesta, jossa saman taiteilijan teoksia voi tarkastella kahden eri museon kokoelmien pohjalta. Katsoja voi tehdä vertailuja taiteilijan eri teosten välillä, nähdä kokoelmien painopistealueita ja muodostaa itselleen kuvaa taiteen nykytilasta ja lähihistoriasta. Molempien museoiden nykytaiteen kokoelmia yhdistää etenkin jälki- eli postmodernismi, joka on vaikuttanut taiteessa 1980-luvulta lähtien. Näyttely kurkistaakin taiteen historiaan 1980-luvulta näihin päiviin.

VUOROPUHELUJA -näyttelyn taiteilijat: Eija-Liisa Ahtila (s. 1959), Martti Aiha (s. 1952), Jouni Airaksinen (s. 1962), Paavo Halonen (s. 1974), Ilkka Halso (s. 1965), Ismo Kajander (s. 1939), Marja Kolu (s. 1956), Ulla-Mari Lindström (s. 1967), Leena Luostarinen (s. 1949), Jarmo Mäkilä (s. 1952), Paula Ollikainen (s. 1973), Jyrki Parantainen (s. 1962), Riitta Päiväläinen (s. 1969), Tuomo Rainio (s. 1983), Mari Rantanen (s. 1956), Silja Rantanen (s. 1955), Maria Ruotsala (s. 1961), Jaakko Rönkkö (s. 1947), Riitta Rönkkö (s. 1951), Jyrki Siukonen (s. 1959), Riikka Viinikanoja (s. 1973), Jan Kenneth Weckman (s. 1946)

Vuosi 2012

Martta Wendelin

29.9.-6.1.2013

Tikanojan taidekodissa avautuu yleisölle ovi Martta Wendelinin kuvituksiin 29.9.2012–6.1.2013. Näyttelyssä voi kohdata idylliset kodin kuvat ja nostalgiaa huokuvat, jälkipolvillekin tutut Kotiliesi -lehden kansikuvat samoin kuin suurten ikäluokkien käsissä kuluneiden aapisten kuvitukset. Tärkeä osa Tikanojan Martta Wendelin -näyttelyä ovat satukirjojen kuvitukset ja nuortenkirjat – myös lasten maailmaan kurkistetaan!

Näyttelyssä on mukana kuvia Wendelinin koko 60-vuotisen uran ajalta 1910-luvulta 1970-luvulle. Näyttely on tehty yhteistyössä Tuusulan taidemuseon kanssa, ja sen on kuratoinut näyttelysihteeri Päivi Ahdeoja Tuusulan taidemuseosta.

Martta Wendelin (1893–1986) oli merkittävimpiä suomalaisia kuvittajia 1900-luvulla. Herkät ja herttaiset kuvat lapsuudesta, kodista ja perhepiiristä olivat suomalaisille tärkeitä läpi viime vuosisadan suurten tapahtumien.

Ilkka Lammi

5.5.-9.9.2012

Ilkka Lammi (1976–2000) teki lyhyen, mutta erittäin tuotteliaan uran taidemaalarina. Kuudessa vuodessa syntyi se taiteellinen tuotanto, joka edelleen tänä päivänä koskettaa monia, kiinnostaa keräilijöitä ja fanittaa yleisöä.  Hänet nostettiin jo elinaikanaan taiteilijalegendaksi, mitä näyttely Tikanojan taidekodissa edelleen vahvistaa. Lammin taiteesta on tullut osa yhteistä suomalaisen taiteen kuvastoamme.

Nuori taidemaalari löi itsensä läpi vuosina 1999 ja 2000. Hän tuli tunnetuksi herkkien, mutta samalla voimakkaiden naishahmojen sekä lapsiaiheiden, luonnon ja abstraktien maisemien vaikuttavana kuvaajana.  Tikanojan taidekodin näyttely keskittyy erityisesti Ilkka Lammin naiskuvaukseen.

Lammi liikkui realismin ja abstraktin taiteen välimaastossa. Hänen kädenjäljessään näkyy myös kiintymys vanhempaan taiteeseen. Hän ihaili maalaustaiteen mestareita kuten Anders Zornia ja Albert Edelfeltiä, mutta ei kuitenkaan jäänyt vain toistamaan näiden maneereja, vaan yhdisti taidehistoriallisen maalaustaiteen perinteen tuntemuksensa omaan persoonalliseen tyyliinsä.

Tikanojan taidekodin näyttelyssä nähdään myös vilauksia Ilkka Lammin kokonaistuotannon muista aiheista, kuten taiteilijan opiskeluaikoina tekemiä alastonmallimaalauksia. Lammi pääsi opiskelemaan Kuvataideakatemiaan vuonna 1996. Hän opiskeli ahkerasti, harjoitteli ja hioi tekniikkaansa. Keväällä 2000 hän valmistui kuvataiteen kandidaatiksi.

Juhannuksena 2000 Ilkka Lammi menehtyi uidessaan aivoverenvuotoon. Hänen taiteensa jatkaa kuitenkin elämäänsä keskuudessamme.  Koko 2000-luvun ajan hänen teoksiaan on myyty tunnetuissa taidehuutokaupoissa ja näyttelyitä järjestetty, edellisen kerran Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä ja Lönnströmin taidemuseossa Raumalla vuosina 2004–2005.

Tänä kesänä Ilkka Lammi –näyttely kootaan ainoastaan Tikanojan taidekotiin Vaasaan ja  sen yhteyteen valmistuu näyttelyluettelo, jossa mm. kuvataiteen lehtori Maija Kiviharju kirjoittaa aiheesta Myyttinen taiteilija – Ilkka Lammin taiteilijalegendan muotoutuminen.

Hanneriina Moisseinen: Missä hän on?

5.5.-9.9.2012

Tarina kadonneesta isästä koskettaa Tikanojan taidekodin Pihakappelissa. Kuvataiteilija Hanneriina Moisseisen näyttely Missä hän on? pohtii sarjakuvin, veistoksin ja tilateoksin yli 20 vuotta sitten kadonneen ja selvittämättä jääneen perheenjäsenen mysteeriä. Näyttelyn nimessä oleva kysymys yhdistää näyttelyn erilliset teokset yhdeksi kokonaisuudeksi. Kysymys on se, mitä kadonneen ihmisen omaiset kysyvät itseltään yhä uudelleen ja uudelleen. Missä hän on? Miksi häntä ei löydy? Kysymys pysyy ajankohtaisena siihen asti kun kadonnut löytyy, joko elävänä tai kuolleena. Moisseinen tutkii teoksillaan sitä, miten voi tietoisesti yrittää muistaa asioita, jotka ovat täysin häipyneet mielestä.

Hanneriina Moisseinen lukeutuu Suomen eturivin sarjakuvataiteilijoihin. Hänellä on omannäköinen tekniikka työstää sarjakuvaa, jota hän kirjoo ja painaa karjalaisesta perinteestä lainatuille käspaikkaliinoille. Vierekkäin ripustettuna ne muodostavat tarinaa kuljettavan liinatien, jollaista on käytetty osana vainajien muistelua.

Katoamisteemaa käsittelevässä näyttelyssä nähdään myös Moisseisen muuta tuotantoa; veistoksia ja tilateoksia, jotka ovat syntyneet turpeesta, pellavasta, huovasta, paperista tai puusta. Teoksia on esitelty aiemmin mm. Galleria Jangvassa Helsingissä ja Galleria Saskiassa Tampereella sekä Kiasman sarjakuva-aiheisessa näyttelyssä Päin näköä!, joka on esillä samanaikaisesti 9.9.2012 saakka.

Vuodet 2011-2008

Nándor Mikola 100-vuotisjuhlanäyttely

27.11.2011-15.4.2012

Akvarelleista tunnetuksi tulleen kuvataiteilija Nándor Mikolan (1911–2006) syntymästä on 27.11.2011 kulunut sata vuotta. Syntymäpäivän kunniaksi taiteilijan kotikaupungissa Vaasassa avataan retrospektiivinen näyttely Tikanojan taidekodissa (15.4.2012 saakka) ja taiteilijan elämää kuvastava kokonaisuus Mikolan Akvarellisalissa (26.2.2012 saakka).

Nándor Mikolan 100-vuotisjuhlanäyttely Tikanojalla osoittaa Mikolan taiteellisen työskentelyn monipuolisuuden ja esittelee teoksia 1950-luvun alusta päätyen viimeisimpiin vuonna 2005 syntyneisiin teoksiin. Mikola profiloitui etenkin uransa lopulla kukkia ja abstrakteja teoksia maalaavaksi akvarellistiksi, mutta hän teki paljon muutakin: maisemia koti- ja ulkomailta, asetelmia, grafiikkaa ja öljyväritöitä. Näyttely osoittaa myös sen, missä kohtaa Mikolasta kehkeytyi akvarellitaiteen uudistaja.

Rakkaudesta taiteeseen - Frithjof Tikanojan taidekokoelma

15.2.-4.11.2011

Tikanojan taidekoti täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi koottu kokoelmanäyttely Rakkaudesta taiteeseen tuo esiin kauppaneuvos Frithjof Tikanojan taidekokoelman helmiä. Juhlanäyttely, joka on samalla museon uusi perusripustus, on esillä taidekodissa 15.2.2011 lähtien.

Kauppaneuvos Frithjof Tikanoja (1877 – 1964) keräsi liikemiesuransa aikana mittavan taidekokoelman, jonka hän lahjoitti Vaasan kaupungille joulukuussa 1951 eli 60 vuotta sitten. Tikanojan yksityiskoti Hovioikeudenpuistikolla muutettiin silloin taidemuseoksi, nykyiseksi Tikanojan taidekodiksemme.

Tikanojan kokoelma käsittää ulkomaisia ja kotimaisia taideteoksia lähinnä 1800-luvulta ja 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Iso osa teoksista on öljymaalauksia. Mukana on myös grafiikkaa, pastellitöitä ja piirustuksia. Teoksia kokoelmassa on yli tuhat ja juhlanäyttelyssä niitä nähdään yhteensä 117.

Alexander Reichstein: Joulun rekonstruktio

1.12.2010-30.1.2011

Tikanojan taidekodin kappelissa on esillä joulukuussa taiteilija Alexander Reichsteinin installaatio Joulun rekonstruktio. Solupolystyreenistä, puukepeistä ja tiilistä rakennetussa installaatiossa taiteilija on pyrkinyt uudelleen luomaan Jouluevankeliumin. Installaatio henkii harrasta joulun tunnelmaa seimineen, tietäjineen, eläimineen ja enkeleineen. Taustalla soi tunnetun virolaisen säveltäjän, Arvo Pärtin herkkä kappale ”Alina!”.

Reichsteinin jouluisia installaatioita on nähtävänä myös Vaasan rautatieasemalla sekä Vaasan kaupunginkirjastossa, jossa esillä oleva joulukalenteri on ollut aikaisemmin Eduskunnan kirjastossa Helsingissä. Suomen Kulttuurirahasto on tukenut näyttelyä.

Onerva - Kaupungin naiset

2.10.2010 – 6.1.2011

Millainen oli päivä naisten kaupungissa tasan sata vuotta sitten? Miltä näytti 1910-luku kulttuurinnälkäisten kaupunkilaisnaisten silmin? Minne naiset pääsivät omalla porukalla, missä heillä oli hyvä olla? Matkaoppaamme, kirjailija ja toimittaja L. Onerva (1882–1972), vie meidät flaneeraamaan ja kokemaan parhaat palat: pukumuodin ja kuvataiteen värit, opiskelijaneitojen riennot, daamien kahvilat ja teatterin ajankohtaiset puheenaiheet. Promenadi muistuttaa myös 1910-luvun varjoista, mutta päättyy loistokkaasti käyntiin neiti Schjerfbeckin menestysnäyttelyssä syksyllä 1917.

Kaikki näyttelyssä katseltava on poimittu L. Onervan antamien ”vinkkien” pohjalta: hänen teostensa, lehtiartikkeleidensa, taidekritiikkiensä ja kirjeidensä ohjaamina ja inspiroimina. Aikakauden mehevien maalausten ja muiden taideteosten lisäksi saamme eläytyä kymmenlukuun valokuvien, pukujen ja esineiden avulla. Muutama erityisen verevä teos on saatu vaasalaisina vierailevina tähtinä mukaan näyttelyyn.

Näyttelyn Onerva – Kaupungin naiset on tuottanut Ateneumin taidemuseo, jossa se nähtiin kevään ja kesän 2010 aikana. Näyttelyn on suunnitellut Anna Kortelainen ja näyttelyarkkitehtina on toiminut Minna Santakari.

Floromania

12.6.-29.8.2010

Kesän kunniaksi Tikanojan taidekoti puhkeaa kukkaan, kun Floromania –näyttelyn myötä kukka- ja kasviaiheiset teokset valtaavat museon. Näyttely tarkastelee taiteilijoiden potemaa kukkakuumetta temaattisesti aina barokista nykyaikaan. Kukkien salaisuuksia ratkotaan yli sadan teoksen voimin.

Floromania kyseenalaistaa kukka-aiheiden näennäistä yksinkertaisuutta ja tarkastelee kukkasten ja kasvien roolia kuvataiteessa. Vanhemmassa taiteessa kukkia luettiin uskonnollisina ja mytologisina symboleina. Sittemmin kukkien kieli on maallistunut, mutta silti kukat muistuttavat meitä edelleen paratiisin puutarhasta, Eedenistä. Henkilökuvissa kukka korostaa kantajansa kauneutta ja hyveellisyyttä. Se osoittaa toisen valtaa ja asemaa, vihjaa hiljaa kolmannen salaisuuksista tai paljastaa julkeasti neljännen hekumallisuuden.

Näyttely on toteutettu yhteistyössä Viron valtion taidemuseon kanssa ja se koostuu pääosin Kumun, Kadriorgin ja Tarton taidemuseoiden sekä Tallinnan kaupunginmuseon ja Tarton yliopiston kirjaston lainatuista teoksista. Esillä on useita Viron taidehistorian keskeisiä nimiä, kuten Adamson-Eric, Johann Köler, Karin Luts ja Kristjan Raud.

Hurmio

20.4.-30.5.2010

Anna Kortelaisen kuratoima Hurmio-näyttely perehdyttää ranskalaiselta kirjailija Stendhalilta nimensä saaneeseen Stendhalin syndroomaan. Oireyhtymä on kuvataiteen aiheuttama voimakas sekavuus-, hurmio- tai liikutustila, joskus ahdistavakin, mutta aina onneksi tilapäinen. Siihen saattaa kuulua erikoisia näköaistimuksia, epätodellisuuden tuntua, pyörrytystä, ekstaattista iloa tai kunnon itkukohtaus. Se on vaikeasti sanoiksi puettava elämys, taiteen rakastajan erikoislaatuinen, yksilöllinen, äärimmäisen intensiivinen elämänkokemus.

Hurmio –näyttelyssä on harvinainen tilaisuus sukeltaa Stendhalin kokemukseen, sillä valokuvaaja Davide Pavone on tuonut näytteille ainutlaatuisia valokuviaan Stendhalissa salaperäisen hurmiotilan aiheuttaneista freskoista, jotka ovat suurelta yleisöltä suljetussa kappelissa. Näyttelyssä on mahdollisuus tutustua myös taiteilija Petri Kaverman kuvasarjaan, jossa pohditaan, mitä meissä tapahtuu, kun kohtaamme matkallamme muistorikkaita kulttuurikohteita. Sitten voi istahtaa ihailemaan niiden suurten renessanssimestarien teoksia, jotka todetusti ovat aiheuttaneet Stendhalin syndrooman.

Taikalyhdyn kuvat ovat kotoisin Kuvataiteen keskusarkiston ja Aleksanterin yliopiston opetusplanssikokoelmasta, jolla taidehistorian opiskelijoita päihdytettiin kauneushuumaan 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Annostelun täydentävät mm. Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmista lainatut altistavat teokset, eli vaikuttava kavalkadi taidetta, Stendhalin syndroomaan liittyviä kuva-aiheita sekä tarinoita syndroomasta ja sen kokemisesta.

Paula Blåfieldin installaatio
Kuoroteos - Ruohikkomäen sekakanikuoro

25.4.-30.5.2010

Tikanojan taidekodin Pihakappelissa nähdään keväällä vaasalaisen kuvanveistäjän ja keraamikon, Paula Blåfieldin näyttely, joka on myös taiteilijan 50-vuotisjuhlanäyttely. Taiteilija on suunnitellut Kappeliin kuoroteoksen, joka koostuu jäniskuorosta ja äänimaailmasta. Keramiikasta tehdyn monikymmenpäisen jäniskuoron esikuvana on 40-senttinen jänis, citykani. Äänimaailman näyttelyyn tekee Ville Hiltunen.

 

Commedia dell’arte – Couture Edition

13.2.-11.4.2010

Useimmille meistä posliinifiguuri -sanasta tulee mieleen isoäidin hellimät pikkuballerinat ja muut posliinihahmot, joita nuoremman sukupolven edustajat ani harvoin osasivat arvostaa. Mutta nyt puhaltavatkin uudet tuulet! Posliinifiguurit ovat palanneet sisustukseen kuin lempeänä kädenojennuksena menneeseen, jolloin figuureilla oli oma oikeutettu paikkansa kodeissamme, ja muodikkuutta arvostavat voivat hankkia tunnettujen posliininvalmistajien haluttuja muunnelmia klassikoistaan.

Erityisesti Münchenissä toimivan Nymphenburgin posliinitehtaan (Porzellan Manufaktur Nymphenburg) valmistamat aarteet ovat ihastelemisen arvoisia. Hiljattain 260-vuotistaivaltaan juhlinut yritys tarjosi kuudelletoista johtavalle kansainväliselle muodinluojalle uudenlaisen tilaisuuden puvustaa klassinen Commedia dell'Arte –kokoelma, jonka loi 1700-luvun puolivälissä rokokookuvanveistäjä Franz Anton Bustelli. Näin syntyneistä moderneista posliinifiguriineista tuli huippumenestys, luonnollisesti rajoitetuissa erissä valmistettuina. Kaikki on mahdollista, kun mm. Vivienne Westwood, Viktor&Rolf, Christian Lacroix ja uusin lupaus Pugh Gareth saavat vapaat kädet kulttuuriperintöä nykyaikaistaakseen.

Nyt Vaasaan Pariisin, Lontoon ja Düsseldorfin kautta saatu näyttely oli ensi kerran esillä Schloß Nymphenburgissa kesällä 2008. Suomesta taidokkaat figuriinit jatkavat maailmanvalloitustaan Yhdysvaltoihin. Näyttelyssä esillä olevat prototyypit sekä suunnittelijoiden ensimmäiset luonnokset ja alkuperäiset valkoiset posliinifiguriinit herättävät uudelleen eloon koko monimutkaisen valmistusprosessin. Merkittävä osa näyttelykokonaisuutta on myös Florian Böhmin mielenkiintoiset valokuvat muodinluojista omissa studioissaan.

Upeasti toteutetun näyttelyn suunnittelusta ja rakentamisesta vastaavat Nymphenburgin omat suunnittelijat Clemens Weisshaar ja Reed Kram.

Helena Westermarck 1857-1938

12.12.2009-24.1.2010

Helena Westermarckin taidemaalarintyö, hänen kirjailijanuransa sekä yhteiskunnallinen toimintansa todistavat harvinaisesta lahjakkuudesta. Tuskin kukaan muu uursi elämäntyöllään uutta uraa naisille 1800-luvun lopun Suomessa yhtä monipuolisesti ja määrätietoisesti kuin Westermarck. Maalarina hän oli aikansa radikaaleimpia.

Suurin osa Westermarckin säilyneistä maalauksista on yksityisomistuksessa ja siksi harvoin esillä julkisesti. Amos Andersonin taidemuseo järjesti syksyllä 2009 näyttelyn, joka tarjosi mahdollisuuden tutustua Westermarckin hienovaraisiin ihmis- ja luontokuvauksiin. Näyttely jatkaa Tikanojan taidekodissa pienimuotoisena 3. kerroksen näyttelynä. Esillä on Westermarckin maalauksia, akvarelleja, pastelleja ja piirustuksia.

Altistu taiteelle! Hollantilaisia mestareita Hallwylin museosta

28.10.2009–10.1.2010

Miltä kuulostaisi hollantilainen 1600-luvun maisema tai miltä tuntuisi klassinen asetelma? Loppuvuodesta Tikanojan taidekodissa tarjoutuu taide-elämys kaikille aisteille, kun Tukholmassa, Hallwylin palatsissa asuneen kreivitär Wilhelmina von Hallwylin kokoelmat saapuvat vierailulle kauppaneuvos Frithjof Tikanojan kotiin Vaasaan.

Hallwylin museon kokoelmista kootussa näyttelyssä on esillä hollantilaista 1600-luvun maalaustaidetta, upeita kukka-asetelmia, muotokuva- ja maisemamaalauksia mm. seuraavilta taiteilijoilta: Pieter Brueghel, Salomon van Ruysdael, Gerard ter Borch, Jan van Goyen ja Rachel Ruysch. Näyttely on Hallwylin museon, Sinebrychoffin taidemuseon ja Tikanojan taidekodin välistä yhteistyötä.

Rokokoo

18.6. – 6.9.2009

1700-luku kiinnostaa jälleen: ilot ja draamat, valistus ja hyöty, loistokkuus, kaartuvat muodot, silkit, painetut puuvillat, korut, lievetakit ja peruukit. Rokokooajan kulttuuri herättää kiinnostusta, ja monet taiteilijat ja suunnittelijat työskentelevät aikakauden innoittamina. Rokokoohenki on muotia niin vaatteissa, mainoksissa kuin sisustuksessakin. 1700-luvun vapaamielinen, utelias, uusia aatteita suosiva valistusaika kiinnostaa jälleen. Helsingissä vietetään vuotuista valistusajan kulttuurifestivaalia rokokooajan hengessä.  Miten monta elokuvaa onkaan viime aikoina tuotettu 1700-luvusta - tunnetuin varmaan Sofia Coppolan Marie Antoinette, kertomus kuningattaresta, jonka persoona ja loistelias elämäntapa antavat leiman koko aikakaudelle. Näyttely esittelee 1700-luvun kuvataidetta, loisteliaita muotokuvia, posliinia, kalustusta ja tapakulttuuria sekä antaa viitteitä myös mm. Jukka Rusasen taiteen kautta, miten nykyaika voi kohdata rokokoon. 

Pekka Halonen

5.4.-29.5.2009

Taidekodin näyttelykevät tarjoaa Suomen taiteen kultakauden rakastetuimpiin taiteilijoihin kuuluvan Pekka Halosen (1865-1933) taiteen esittelyn Vaasassa. Hänen teoksensa ovat osaltaan olleet luomassa kansallista itsetuntoamme ja säilyttäneet keskeisen sijan sekä maamme taidehistoriassa että yleisön sydämissä. Siitä osoituksena on viime vuoden laaja Pekka Halonen -näyttely Ateneumissa. Näyttely on syntynyt yhteistyössä Halosenniemen museon - Halosen taiteilijakodin - kanssa, josta valtaosa teoksista tulee, mutta mukana on myös teoksia yksityiskerääjiltä ja julkisilta tahoilta.

 

Mika Waltari ja taiteilijaystävät

7.2.-29.3.2009

Näyttely kertoo siitä, mitä kuvataide voi kirjailijalle merkitä. Eemu Myntti (1890-1943), Yrjö Saarinen (1899-1958), Otto Mäkilä (1904-1955), Mauno Markkula (1905-1959) ja Aimo Kanerva (1909-1991) olivat kaikki väkevästi maalaavia ja taiteen tekemiseen ehdoitta heittäytyviä taiteilijoita. Sama intohimo leimasi Mika Waltarin (1908-1979) kirjailijantyötä.

 

Heijastuksia

16.11.2008 - 11.1.2009

Vuoden pimeimpään aikaan Tikanojan taidekodissa ja Kuntsin modernin taiteen museossa esitellään Heijastuksia –näyttely, jossa heijastus- ja peiliteemaa käsitellään monin tavoin. Näyttelyssä nähdään tyylipeilejä, tutustutaan peilin historiaan ja sen merkityksiin. Esillä on sekä vanhemman taiteemme peiliaiheita että nykytaidetta; maalauksia, veistoksia, videoita, valokuvia ja peilejä 1700-luvulta nykyhetkeen. Näyttelyn taiteilijajoukko on laaja. Mukana on vanhoja mestareita ja tuttuja tekijöitä, mutta nykytaiteen osalta uusia, nuoria taiteilijoita. Severin Falkman, Alexandra Frosterus-Såltin, Gunnar Berndtson, Hans-Christian Berg, Elina Brotherus, Magnus Enckell, Johanna Ehrnrooth, Eero Hiironen, Pekka Jylhä, Ismo Kajander, Kimmo Schroderus, Jyrki Siukonen, Petra Immonen. Vaasasta näyttely lähtee kiertueelle: keväällä 2009 näyttely on esillä Wäinö Aaltosen museossa Turussa ja kesällä Hämeenlinnan taidemuseossa.

Korkeiden korkojen lumoa

4.10.-9.11.2008

Näyttely Korkeiden korkojen lumoa kertoo vuonna 1953 Italiassa kehitetyn piikkikoron historian ja esittelee upeimmat kenkäluomukset 1950-luvulta nykypäivään; mm. tunnettujen näyttelijättärien eri elokuvarooleissa käyttämät huippukorot. Näyttely esittelee kenkämuodin suurimpia nimiä ja keskittyy historiaan sekä eri tekniikoihin, joita pidetyimpien ja loistokkaimpien korkojen luomisessa on käytetty aikojen saatossa. Näyttelyssä nähdään ensimmäisiä piikkikorkoja, joita mm. firenzeläinen Salvatore Ferragamo suunnitteli kuuluisuuksille, kuten Marilyn Monroe ja Sophia Loren. Näyttelyssä nähdään myös uudempia kenkäluomuksia, esimerkiksi Manolo Blahnikin Manolot, jotka tulivat kuuluisiksi tv-sarjasta ”Sinkkuelämää” (Sex and the City) samoin kuin suunnittelija Jimmy Choon kenkiä. Näyttelyn on tuottanut italialainen Vigevanon kenkämuseo (International Footwear Museum) "P. Bertolini" ja suunnitellut Vigevanon kenkämuseon johtaja Pier Luigi Muggiati. Kuraattorina on toiminut italialainen, kansainvälisesti tunnettu kenkäsuunnittelija Armando Pollini. Näyttely oli esillä Vigevanossa ja olympialaisten aikana Pekingissä ja jatkaa Vaasasta edelleen Berliiniin ja Madridiin.

Kengät

4.6.-28.9.2008

Kengän väri, kärjen mitta sekä koron malli ja korkeus paljastivat aikoinaan käyttäjänsä vallan ja arvon. Kenkiin siis liittyy viestejä ja merkityksiä. Kesän teemanäyttely kertoo kenkien historiaa ja esittelee kenkätaidetta. Näyttelyssä kengällä on symbolimerkitys joko itsessään tai osana teoskokonaisuutta. Kenkä voi olla taideteoksen osa, materiaali jopa itse taideteos. Esillä on vallan, viettelyn ja viattomuuden kenkiä, eri aikojen historiallisia kenkiä, designkenkiä sekä kenkiä kuvataiteessa. Näyttelyn kenkätaiteilijoita edustavat mm. unkarilainen Zita Attalai ja italialainen Silvia Levenson. Kenkädesignin huipulta ovat mm. Minna Parikka, Julia Lundsten, Aki Choklat, hollantilainen Roswitha van Rijn sekä italialaiset Andrea Pfister ja Armando Pollini. Muita näyttelyn taiteilijoita ovat mm. englantilainen Susan Cutts, ruotsalaiset Einar Jolin, Nils von Dardell ja Christian Krogh sekä suomalaiset Helene Schjerfbeck, Albert Edelfelt, Juhani Harri, Tarja Pitkänen-Walter, Kaarina Kaikkonen, Hannu Väisänen, Eero Järnefelt, Adolf von Becker ja Rudolf Koivu.

Francisco Goya

19.3.-18.5.2008

Näyttely esittelee Francisco Goyan kuuluisat grafiikan sarjat Los Caprichos, Los desastres de la guerra, La tauromaquia ja Los proverbios. Esillä on noin 150 teosta. Francisco Goya (1746-1828) kuuluu niihin maailmantaiteen mestareihin, joiden taide edelleen puhuttelee ja on hyvin ajankohtaista. Etenkin hänen ilmaisuvoimaiset grafiikansarjansa tekivät hänestä ”ensimmäisen modernistin”, jonka vaikutus 1800- ja 1900-lukujen taiteeseen on ollut suuri. Valtaosa näyttelyn teoksista kuuluu Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmiin.

Vincent Lunardi ystävineen kolmannella kuumailmapallolennollaan ja muita teoksia Tellervo ja Matti Waskilammen kokoelmasta

26.1.-2.3.2008

Näyttely esittelee vanhaa eurooppalaista grafiikkaa 1500-luvulta 1800-luvun alkuun saakka. Näyttelyyn valituissa kokoelman teoksissa esitellään italialaista, ranskalaista, saksalaista ja alankomaalaista grafiikkaa, nimekkäitten mestareitten teoksia ja tuntemattomampien, taitavien kaivertajien töitä. Näyttely esittelee vanhan grafiikan tekotavat ja aiheet: embleemit, laatukuvagrafiikkaa, uskonnolliset ja mytologiset aiheet, muotokuvat, vedutat, kirjalliset aiheet, ajankohtaiset tapahtumat sekä kuuluisien taidemaalareiden teosten reproduktiot.

Vuodet 2007-2004

Dorrit von Fieandt

10.10.-30.12.2007

Dorrit von Fieandtin laaja retrospektiivinen näyttely Elämän värit esittelee keramiikkataiteilijan, joka on yli 50 vuotta kestäneen uransa ajan kulkenut johdonmukaisesti omaa tietään. Vuonna 2007 80 vuotta täyttänyt Fieandt romuttaa totutut käsitykset niin keramiikkataiteen ilmaisukeinoista kuin hillitystä suomi-designistakin. Esillä näyttelyssä on uniikkiteoksia 1940-luvulta vuosituhannen vaihteeseen sekä Arabialle suunniteltuja sarjavalmisteisia esineitä ja astiastoja. Näyttelyyn on rakennettu Dorritin ateljee, joka esittelee taiteilijan käyttämiä tekniikoita ja työprosesseja. Näyttely on Helsingin kaupungin taidemuseon tuottama.

Villa Vaubanin kokoelmat Luxemburgista vierailulla

27.6. — 23.9.2007

Tikanojan taidekodin kesänäyttely esittelee luxemburgilaisen Villa Vaubanin taidemuseon kokoelmia, erityisesti 1800-luvun ranskalaista taidetta pääosin luxemburgilaisen Jean-Pierre Pescatoren huomattavasta kokoelmasta, mm. Courbet, Delacroix, Delaroche, Dupré, Troyon, Burguereau ja Lambinet. Näyttelyn teokset esittelevät mm. romanttisia maisemamaalauksia, historiallisia muotokuvia tai suurikokoisia ja värikkäitä hedelmä- ja riista-asetelmia. Vierailevan kokoelman lisäksi näyttelyssä nähdään katsaus Tikanojan kokoelmien ranskalaiseen taiteeseen.

Tyko Sallinen -
Krapulan maalarin riivaajia ja enkeleitä

22.4. — 17.6.2007

 

Eemu & Eero & Einari

8.11.2006 — 25.2.2007

Näyttely tuo yleisön nähtäville laajat teoskokonaisuudet kolmelta 1900-luvun alkupuolen pohjalaistaiteilijalta, jotka kuuluvat ehdottomasti suomalaisen taidehistorian keskiöön. Eemu Myntti (1890 - 1943), Eero Nelimarkka (1891 - 1977) ja Einari Uusikylä (1890 - 1973) loivat kukin persoonallisen taiteen ja taiteilijauran.

Puutarhataiteen mestari Tage Andersen & Tikanojan kokoelmat

13.9. — 22.10.2006

Legendaarinen kööpenhaminalainen kukkataiteilija Tage Andersen, kuninkaallisten suosikkipuutarhuri ja mm. vanhojen toscanalaisten linnojen kuuluisa sisustaja saapuu Suomeen ja loihtii Tikanojan taidekodin salonkeihin, puutarhaan ja kappeliin uskomattoman upeita vuoropuheluita kokoelmien taideteosten ja erilaisten kukkien, hedelmien ja kasvien kanssa. Tikanojalla koetaan Andersenin sadun ja ihmeen maailma.

Barokkia, barokkia - 1600-luvun teemanäyttely

14.5. — 3.9.2006

Vaasan kaupungin 400-vuotisjuhlavuoden kunniaksi johdattelee Tikanojan taidekodin kesän näyttely barokin ajan taiteeseen 1600-luvulle. Rehevä, veistoksellinen barokkityyli levittäytyy museon kaikkiin kolmeen kerrokseen sisustustyylinä, muotina ja kuvataiteena. Muotokuvat, allegoriset ja myyttiset maalaukset, interiöörit sekä asetelmat olivat barokin ajan taiteilijoiden suosikkiaiheita. Myös taidekodin Pihakappeli on osa barokkinäyttelyä.

Mathilda & Alexandra & Fanny & Evelina

16.2. — 30.4.2006

Neljää 1800-luvun naistaiteilijaa ja taiteen uranuurtajaa, Mathilda Rotkirchia (1813-1842), Alexandra Frosterus-Såltinia (1837-1916), Fanny Churbergia (1845-1892) ja kuvanveistäjä Evelina Särkelää (1847-1936) yhdistää Vaasa. Näyttely esittelee näiden neljän taiteilijan teoksia ja valottaa myös heidän henkilökuvaansa. Nykytaiteilijan näkökulman näyttelyyn tuo vaasalainen Mia Damberg.

Helene Schjerfbeck

16.10.2005 — 29.1.2006

Tikanojan taidekodissa esitellään taidemaailman suurimpiin nimiin ja rakastetuimpiin taiteilijoihin kuuluvan Helene Schjerfbeckin (1862-1946) teoksia. Tikanojan taidekodin kokoaman näyttelyn lähtökohtana ovat olleet muutamat kauppaneuvos Tikanojan kokoelmiin kuuluneet työt, joista Tikanoja kuitenkin 1940-luvulla luopui. Schjerfbeckin tuotannon keskeiset maalaukset Varjo muurilla (1883), Saunan edessä, Diana (1915) ja Kuvakirja (1917) Tikanoja hankki taidekauppias Gösta Stenmanin kokoelmista 1920-luvun alussa.

Tikanojan taidekodissa esiteltävä näyttely tuo mm. juuri nämä Tikanojan entiset työt jälleen Hovioikeudenpuistikko 4:n seinille. Näyttely on koottu näiden teosten ja taiteilijan myöhemmin näistä tekemien varianttien pohjalta sekä teosten valmistumisajankohtana syntyneistä muista teoksista.

Veli Ekroos — Vapaa taiteilija!

8.9 — 2.10.2005

Taiteilija ja kuvataiteen edistäjä Veli Ekroos jäi kuvataideopettajan opetustehtävistään eläkkeelle ja jatkaa kuvataiteilijana. taiteen alalla yli 40 vuotta toimineen Ekroosin juhlanäyttely on esillä Tikanojan taidekodin kolmannessa kerroksessa ja Pihakappelissa. Ekroos maalaa ja tekee grafiikkaa. Hänen taideteoksensa ovat kooltaan koko seinän peittäviä tai pienen pieniä ja teoksissa on yhdistetty ei-esittävää esittävään. Ekroos pohtii usein samaa teemaa pitempään ja ryhmittelee teoksiaan diptyykeiksi ja triptyykeiksi. Teatteri- ja elokuvaharrastus näkyy hänen lavastusmaisissa laatikkoteoksissaan.

Orientalismi

8.6 — 4.9.2005

Millaisia mielikuvia sana orientalismi herättää? Millaista on orientalistinen taide? Tikanojan taidekodin kesän teemanäyttely tarjoaa näkökulmia ja esimerkkejä Välimeren maita ja Lähi-Itää kuvanneilta suomalaistaiteilijoilta. Mukana on sekä vanhempaa taidetta että teoksia useilta nykytaiteilijoilta 1700-luvulta nykypäivään.

Kukkia — Karin Oldfelt Hjertonsson

10 — 29.5.2005

Näyttely Kukkia esittelee Suomessa tällä hetkellä asuvan ruotsalaisen taidemaalarin ja -graafikon Karin Oldfelt Hjertonssonin uusimpia maalauksia. Luonto ja erityisesti kukat ovat Oldfelt Hjertonssonin tärkeimpiä innoittajia, ja se näkyy taiteilijan uusimmissa akvarelleissa. Näyttelyn kukka-akvarellit ovat vuosilta 2002-2005 ja ne ovat syntyneet taiteilijan Suomessa olon aikana. Karin Oldfelt Hjertonssonin kukat eivät kuitenkaan ole kasviopin kuvitusta vaan persoonallisia omia tulkintoja. Näyttelykokonaisuus on ollut esillä Tammisaaren museossa, Heinolan taidemuseossa ja jatkaa Porvoon Kappalaisen taloon.

Meddelanden — Viestejä

5 — 29.5.2005

Pro Artibuksen tuottamassa näyttelyssä on esillä suomenruotsalaisten taiteilijoiden uutta taontataidetta. Meddelanden - Viestejä kertoo laveasta osaamisesta, vankasta käsityöläistaidosta ja huikeasta mielikuvituksesta. Projektiin kutsuttiin karsinnan jälkeen parikymmentä taidekäsityöläistä Suomen koko ruotsinkieliseltä alueelta. 17 heistä tuli mukaan näyttelyyn. Näyttelyn lähtökohtana on metalli, muuten materiaaleja on voinut vapaasti yhdistellä ja valita. Meddelanden - Viestejä on ollut esillä Tammisaaressa ja Porvoossa ja jatkaa Maarianhaminaan.

Anders Zorn

12.2 — 5.5.2005

Ruotsalainen Anders Zorn (1860-1920) on kaikista pohjoismaisista 1800-1900-lukujen vaihteen taiteilijoista kosmopoliittisin ja suurinta kansainvälistä menestystä saavuttanut taiteilija. Hän vakiinnutti varhain asemansa myös kansallistaiteilijana. Tikanojan taidekodin näyttelyssä Zorn esittäytyy akvarellimaalarina - mestarillisena veden, värin ja valon kuvaajana. Pääpaino onkin taiteilijan varhaisessa 1880- ja 1890-lukujen tuotannossa. Näyttely perustuu Nordiska Akvarellmuseetin kokoamaan Zornin akvarellitaiteen esittelyyn.

Mia Damberg: Skymningsländer, Hämärän maat, Lands of Twilight

6 — 30.1.2005

Mia Damberg kuuluu keskeisimpiin vaasalaisiin nykytaiteilijoihin. Hän on tekstiilitaiteilija, joka käyttää monipuolisesti taiteen eri mahdollisuuksia ja lajeja sekä hallitsee monia tekniikoita luodessaan omaa persoonallista tyyliään. Dambergin teokset syntyvät intuition ja kokeilemisen kautta. Siksi ne tuntuvat myös hyvin henkilökohtaisilta. Hänet tunnetaan vahvoista ja samalla äärimmäisen herkistä teoksista. Hän käsittelee taiteessaan satuttavasti aikamme ilmiöitä ja tuntoja. Näyttely jatkaa Salon taidemuseoon 5.3.-10.4.2005 ja Helsinkiin, Galleria BE19:een 11.5.-29.5.2005.

Madonna

12.12.2004 — 30.1.2005

Tikanojan taidekodin Madonna-näyttelyssä on esillä vanhan länsimaisen taiteen Madonna-kuvia. Näyttely keskittyy Neitsyt Maria ja lapsi -teemaan ja esittelee 1200-luvun gotiikan puuveistoksia Ranskasta, 1500- ja 1600-lukujen flaamilaista ja italialaista maalaustaidetta sekä 1700-luvun myöhäisbarokin maalauksia ja grafiikkaa.

Hanna Kantokorpi: Pyhimyslegendoja

12.12.2004 — 2.1.2005

Pyhimyslegendoja -näyttelyssä taiteilija Hanna Kantokorpi on syventynyt kirkkohistorian legendaarisiin sankarihahmoihin, jotka ovat omalla tavallaan vakiinnuttaneet kristinuskoa. Kantokorpi on valinnut monia pyhimyksiä: erakoita, marttyyreja, neitsyitä tai kirjailijoita, kuten Pyhä Kristoforus, Maria Egyptiläinen, Antonius Padovalainen ja Pyhä Rosa. Kantokorpi on työstänyt pyhimysaihetta jo pitkään. Näyttelyssä nähtävät teokset ovat vuosilta 1994-2004.

Linnea maalarin puutarhassa

6.10 — 5.12.2004

Linnea on pieni tyttö, joka rakastaa kukkia ja vehreitä kasveja. Linnea tutustuu ystävänsä puutarhuri Blomqvistin kanssa ranskalaismaalari Claude Monet’n (1840-1926) kauniiseen puutarhaan Givernyssä. Linnea maalarin puutarhassa -näyttelyn akvarellit ovat ruotsalaisen kuvittajan Lena Andersonin kuvituksia kirjaan Linnea i Målarens trädgård (Linnea Maalarin puutarhassa), jonka on kirjoittanut Christina Björk.

Ernest Meissonier — Miesten kesken

26.9 — 28.11.2004

Ranskalaisen salonkimaalauksen mestari, Jean-Louis-Ernest Meissonier (1815-1891) oli 1800-luvun suosituimpia taiteilijoita ja mm. nuoren Albert Edelfeltin ja Gunnar Berndtsonin esikuva. Hänen maalaustensa aiheet edustivat 1700- ja 1800-lukujen kavaljeereja, taiteilijoita, musikantteja ja herrasmiehiä vapaa-ajan vietossa. Parhaiten hänet tunnetaan rokokoosisäkuvistaan. Näyttelyn ovat tuottaneet Helsingin kaupungin taidemuseo ja Tikanojan taidekoti.

Kasvinkumppanit — Pioni, kärhö, metsätähti, maariankämmekkä ja särkynyt sydän

9.9 — 3.10.2004

Tikanojan taidekodin syyskauden avaa viiden taiteilijan ryhmänäyttely Kasvinkumppanit, jossa taiteilijat Maija Albrecht, Inari Krohn, Ulla Liuhala, Ulla Pohjola ja Metta Savolainen lähestyvät aihetta omasta näkökulmastaan grafiikan, maalauksen ja kirjonnan keinoin. Taidekodin kolmannessa kerroksessa ja Pihakappelissa esillä oleva Kasvinkumppanit on samalla sekä tutkimusmatka kasvien maailmaan että symbolinen kuvaus ihmisen elämästä.

Unten mailla

16.6 — 5.9.2004

Unten mailla on monimuotoinen läpileikkaus taiteen nukkujiin, nukkumiseen ja uniin – 1600- ja 1700- lukujen myyttisistä nukkujista, paimenidylleistä ja allegorioista kansallisromanttiseen päiväunelmointiin sekä nykytaiteen surrealistisiin ja monitulkintaisiin unimaailmoihin.

Näyttely esittelee nukkumisteemaa monen tunnetun vanhemman taiteilijapolven mm. Nils Blommérin, Eero Järnefeltin, Hugo Simbergin, Alvar Cawénin, Maria Wiikin, Hanna Frosterus-Segerstråhlen, Pekka Halosen ja Yrjö Saarisen teoksissa. Uudempaa taidetta edustavat näyttelyssä esimerkiksi Kimmo Kaivanto, Alpo Jaakola, Risto Suomi, Kalervo Palsa ja Outi Heiskanen. Monet taiteilijoista tunnetaankin ”unimaailmoistaan”. Pihakappelin installaation ”Ruususen linnan asukkaat satavuotiaassa unessaan” on rakentanut nuori vaasalaistaiteilija, Sonja Backlund.

22 hetkeä Afrikan taivaan alla —
Tero Laaksosen ja Akseli Gallen-Kallelan kuvia Afrikasta

31.3.2004 — 31.5.2004

Kansallistaiteilijamme Akseli Gallen-Kallela (1865-1931) oli paitsi individualistinen taiteilija myös ennakkoluuloton tutkimusmatkailija ja seikkailija. Seikkailunnälän ehdoton huipentuma oli hänen vuosina 1909-11 tekemänsä Afrikan-matka, sisua ja rohkeutta vaatinut hyppy ekvaattorille, Brittiläiseen Itä-Afrikkaan, nykyisen Kenian alueelle. Aikanaan Gallen-Kallelan Afrikassa syntyneitä teoksia pidettiin syrjähyppynä pois tärkeiksi arvostetuista kansallisista aiheista. Vasta paljon myöhemmin näiden hehkuvan värikkäiden, ekspressionististen öljymaalausten ja välähdyksenomaisten tilannekuvien modernius ja taiteellinen ansio myönnettiin.

Gallen-Kallela kuvataiteilijan ja tutkimusmatkailijan näkökulmista kiehtoi taiteilija Tero Laaksosta (s.1953) jo paljon ennen kuin hänestä itsestään tuli taiteilija. Tämä kiinnostus on innoittanut Laaksosta viime vuosina tarkastelemaan yhtä Gallen-Kallelan tuotannon ja elämän kiehtovinta ajanjaksoa, Afrikan-kautta, ja silloin syntyneitä teoksia, matkalta tuotuja afrikkalaisia esineitä ja taiteilijan henkilökohtaista matkavarustusta sekä niitä muistoja, joita matka Gallen-Kallelassa myöhemminkin herätti. Vuosina 2003 valmistuneet 22 Tero Laaksosen maalausta ovat intuitiivisia tulkintoja Gallen-Kallelan matkasta, sen sekä taiteellisista että tieteellisistä tuloksista ja henkilökohtaisista tunnelmista.

Lena Cronqvist

8.2 — 21.3.2004

Lena Cronqvist (s. 1938) kuuluu Ruotsin nykytaiteen kiinnostavimpiin taiteilijoihin. Hänen näyttelyitään on jatkuvasti esillä niin hänen kotimaassaan kuin eri puolilla maailmaa. Hän on klassikko ja samalla vahvasti ajankohtainen. Vuonna 2002 hänet palkittiin arvostetulla Carnegie Art Award -palkinnolla.

Suomessa Lena Cronqvistin teoksia on aiemmin ollut esillä vain kahdesti. Tikanojan taidekodin katselmus tarjoaakin näin yleisölle uuden taiteilijatuttavuuden. Esillä taiteilijan uusimpia maalauksia 1990- ja 2000-luvuilta, mutta myös varhaisempia töitä sekä pronssi- ja terrakottaveistoksia.

Vuodet 2003-2000

Eemu Myntti, Aimo Kanerva, Carl Wargh —
Akvarellitaiteen voimaa ja herkkyyttä

15.1 — 9.3.2003

Eemu Myntin, Aimo Kanervan ja Carl Warghin maisema-akvarelleista koottu näyttely on luonnonkuvausta kolmen eri taiteilijan näkemyksinä ja kokemuksina. Ekspressiivistä tunnetta ja voimaa välittyy jylhistä tuntureista, asumattomasta maaseudusta, Pohjanlahden saaristosta tai lyyrisisen hauraista kasvitutkielmista. Näyttelyn työt puhuvat paljolti samasta luonnosta, vaikka ne kuvaavatkin eri aikoja, 1920-luvulta nykyhetkeen asti. Myntin, Kanervan ja Warghin maisema on luonnonkuvausta, jossa ihminen ei ole läsnä kuin korkeintaan rakentamansa miljöön elementeissä, kirkkoina, vajoina, laitureina.

Preussinsininen Odysseia —
Tapani Tammenpään grafiikkaa

15.1 — 16.2.2003

Vaasalaisen Tapani Tammenpään (s. 1934) grafiikannäyttely Preussinsininen Odysseia esittelee Tammenpää grafiikkaa kolmelta vuosikymmeneltä. Taiteilijan sinisävyisissä symbolisissa teoksissa luonnonmystiikka yhdistyy realismiin.

Kuvia — P. Vetikon piirroksia ja
Eetu Sillanpään valokuvia

25.2 — 23.3.2003

Pentti Vetikon (s. 1948) karikatyyriset kuvat ovat hilpeän humoristia ja pisteliään satiirisia. Vetikon työt tulvivat eri vuosikymmenien ajankohtaisia uutisaiheita, joita hän on osuvasti, mutta hyväntuulisesti analysoinut. Eetu Sillanpää (s. 1958) tavoittaa töittensä aiheet - ohikiitävät hetket - syvien varjojen ja valon kontrastina. Kuvat herättävät uteliaisuutta ja tunteita: arjen oivalluksia, lyhyitä hetkiä, paljon tulkittavaa. Näyttelyn työt ovat läheltä ja kaukaa, mukana on kuvia mm. Egyptistä, Kosovosta ja Kiinasta. Kuvia -näyttely liittyy sanomalehti Pohjalaisen satavuotisjuhliin. Eetu Sillanpää toimii lehtikuvaajana Pohjalaisessa ja Pentti Vetikko graafikkona.

Tuula Lehtinen — Sisustusnäyttely

19.3 — 27.4.2003

Kun arkipäivän asioihin tottuu, niitä tuskin edes huomaa. Kahvikuppi, ruokalautanen, lahjan käärepaperi, makuuhuoneen tapetti, sohvan verhoilukangas... Tamperelainen taidegraafikko Tuula Lehtinen (s.1956) hyödyntää taiteessaan keskivertokodista löytyviä ja asukkaiden tavanomaiseen elämään liittyviä, joskus intiimejäkin asioita. Hän avaa silmämme arkipäiväisyydessään unohdettujen yksityiskohtien kauneudelle herättäen ne uudelleen eloon suurentamalla - tai kärsivällisesti käsin toisintamalla massatuotannosta tuttuja kuvioita.

Näyttelynsä Tuula Lehtinen on nimennyt Sisustusnäyttelyksi. Hän haluaa näin hieman provosoida valitsemiensa kukka-aiheiden välittämää viestiä "ainoastaan" sisustuksellisina elementteinä.

Sirkka Könönen — Marenkityttö
ja muita Könös-kakkuja

28.3 — 27.4.2003

Värikkäistä eläin- ja kasviaiheisista villapaidoistaan tunnettu tekstiilitaiteilija Sirkka Könönen (s. 1947) on jo parin vuoden ajan irroitellut vapaamman taiteen parissa. Kestävien ja pestävien neuleiden sijasta hän on sommitellut kakkuja mitä moninaisimmista aineksista. Suomenkielen sana "kakku" on monimerkityksellisenä sanana inspiroinut Sirkka Könöstä, joka töissään käsittelee juuri näitä erilaisia merkityksiä. Moni kakku päältä kaunis - mistä se koostuu? mitä se kätkee? Pienet leivospalat ja yli metriset kakut ovat hauskoja, kilttejä tai tuhmia - jotkut puhdasta kitschiä, jotkut kovasti kantaa ottavia.

Tikanoja — taidekoti lapsille

4.5 — 1.6.2003

Erityisesti lapsille ja nuorille taidemuseokävijöille suunnattu näyttely esittelee Tikanojan taidekodin omia taidekokoelmia. Näyttely tutustuttaa kävijät talon tarinoihin, talossa asuneeseen perheeseen ja taideteoksiin. Esillä taidekasvatuksellisesti tärkeitä kokoelman teoksia ulkomaisilta sekä suomalaisilta taiteilijoilta. Näyttelyn yhteydessä lapsille mm. taidesalapoliisikierroksia ja lasten kamarikonsertteja

Laps' Suomen — Suomen taiteen lapsiaiheita

11.6 — 7.9.2003

Laps' Suomen — Suomen taiteen lapsiaiheita esittelee lapsikuvauksia 1700-luvulta nykyhetkeen. Mukana on taiteilijoita eri aikakausilta: Nils Schillmark, Arvid Liljelund, Hugo Simberg, Venny Soldan-Brofeldt, Hanna Frosterus-Segerstråle, Helene Schjerfbeck, Vilho Lampi, Paavo Tolonen, Rauni Liukko, Henrietta Lehtonen, Anu Miettinen.

Näyttelyssä lapsikuvauksen kohteena ovat olleet kaikki lapsuuden vaiheet, joissa lapset on kuvattu erityisesti nukkuvina ja leikkivinä. Lapsikuvauksen suosio taiteen teemana on vaihdellut: 1800-luvun lopun realistit kuvasivat mielellään lapsiparkoja, kerjäläisiä ja huutolaislapsia, mutta myös 1970-luvun yhteiskunnallisuus otti esiin lapsen aseman. Nykytaiteiljoiden teokset kertovat usein heidän omista lapsuuskokemuksistaan.

Armas Vainio (1923 — 2003)

17.9 — 26.10.2003

Keskeisen vaasalaistaiteilijan, Armas Vainion (s. 1923) takautuvaa näyttelyä Tikanojan taidekotiin suunniteltiin yhdessä taiteilijan kanssa hänen 80-vuotisjuhlanäyttelykseen, josta tulikin yllättäen muistonäyttely.

Vainion töissä on yleisöä ja arvostelijoita yleensä viehättänyt pohjalaisen maiseman ja kulttuuriperinteen ääripuolien, hiljaisen melankolian ja rajun eloisan huumorin yhdistelmä. Vainion työt ovat Pohjanmaan kansallisromantiikkaa. Jäyhien ja idyllisten maisemien ja herkkien asetelmien lisäksi Armas Vainion taiteilijanuraan mahtuu muutakin, näin etenkin 1960-luvun aikana, jolloin hän kokeili erilaisia maalaustyylejä ja aiheita. Näistä kokeilujen vaiheista jäi kuitenkin Vainion taiteeseen vahva pelkistäminen ja abstraktion käyttö.

Mika Putro — Thai - kuvamuistoja Thaimaasta

8 — 26.10.2003

Vaasalaisvalokuvaaja Mika Putro esittäytyy Pihakappelissa näyttelyllä THAI - Kuvamuistoja Thaimaasta, joka on n. 40 valokuvan sarja, jonka Putro on kuvannut kolmella matkallaan Thaimaassa 1990-luvun aikana. Valokuvien aihe on Putrolle hyvin henkilökohtainen: hänellä on kolme adoptiolasta Thaimaasta, joiden hakumatkalla myös valokuvasarja syntyi. Lasta kuvaavassa sarjassa Putro esittää myös maan sosiaalisia oloja, sen Thaimaan, joka hänelle esittäytyy ihmispaljoutena, orpoina lapsina, ränsistyneinä rakennuksina ja likaisina kujina. Hänelle Thaimaa ei ole turistimaisemia.

Carl Larsson (1853 — 1919)

8.11.2003 — 1.2.2004

Tikanojan taidekodin näyttely kertoo Ruotsin ehkä rakastetuimmasta taiteilijasta, Carl Larssonista (1853-1919). Carl Larssonin taiteella on Suomessakin vankka suosio, vaikka hänen teoksiaan on vain harvoin nähty täällä näyttelyissä. Edellinen näyttely oli vuonna 1981 Helsingissä Amos Andersonin taidemuseossa, ja sitä edeltävä taiteilijan elinaikana.

Carl Larsson -näyttely tarjoaa harvinaislaatuisen ja laajan katsauksen Larssonin parhaimpaan taiteilijakauteen, 1890- ja 1900-luvuille. Näyttely esittelee taiteilijan keskeisintä aihetta: perheen ja perhe-elämän kuvausta. Larssonin perinteisten akvarellimaalausten lisäksi näyttelyssä on mukana myös hänen grafiikkaansa sekä taiteilijan 150-vuotisjuhlavuoden valokuvanäyttely.

Hannah Kaihovirta-Rosvik — Kolme lahjaa lapselle

3.12.2003 — 6.1.2004

Vaasalainen läänintaiteilija Hannah Kaihovirta-Rosvik sai näyttelyynsä "Kolme lahjaa lapselle" vaikutteita jouluevankeliumista. Työssään hän pohtii jouluyön kertomusta tämän päivän arvostuksien valossa. Kolme viisasta miestä lahjoineen merkitsevät hänelle uskoa, toivoa ja rakkautta. Nämä ovat kolme tärkeintä lahjaa uudelle yksilölle, vastasyntyneelle lapselle. Näyttely "Kolme lahjaa lapselle" koostuu kolmesta osasta: installaatio, performanssi ja työpaja.

Uneni maisemat — Veikko Takalan takautuva näyttely

24.2 — 7.4.2002

Uneni maisemat -näyttely on harvinaislaatuinen, laaja katsaus vaasalaisen Veikko Takalan (s. 1923) taiteeseen useiden vuosien ajalta. Näyttelyssä on esillä yli 80 teoksen kokonaisuus, joka esittelee Takalan yli 50-vuotisen taiteilijauran eri vaiheita. Takala on monipuolinen taiteilija. Perinteisten materiaalien lisäksi hänen töissään on poltettua puuta, metallia, lasia, nauloja, tikkuja, muovia tai valokuvia.

Takala heijastaa monissa teoksissaan aikakauden yleistä aatemaailmaa; niin yhteiskunnallisten, poliittisten kuin ympäristöongelmienkin uhkakuvia. Silti Takalan taide ei koskaan julista - mutta se kertoo tai ainakin vihjaa.

Aika — Paula Blåfieldin retrospektiivinen näyttely

14.4 — 26.5.2002

Suurikokoiset keramiikkaveistokset ja keramiikkainstallaatiot, voimakkaat värit, vahvat muodot, salaperäiset ja hämmentävät aiheet kuvaavat Paula Blåfieldin (s. 1960) keramiikkataidetta. Häntä on totuttu pitämään suomalaisittain sangen eksoottisena keramiikkataiteilijana.

Aikaa taiteilija on pohtinut paljon, myös teoksissaan. Siksi hänen laaja takautuva näyttelynsä sai nimekseen Aika. Aika tarkastelee taiteilijan mennyttä, mutta myös tätä hetkeä - ja siten tulevaakin. Mukana on keramiikkateoksia yli 17 vuoden ajalta. Näyttelyyn Paula Blåfield on rakentanut myös aivan uuden ihosta kertovan installaation, joka yhdistää tekstejä, musiikkia, äänimaailmoja ja veistoksia. Näyttely esillä myös Mikkelin taidemuseossa 22.11.2002-19.1.2003.

Kesäyön unelmia — kurkistus keijukaisten ja maahisten maailmaan

6.6 — 8.9.2002

Kesäyön unelmia - kurkistus keijukaisten ja maahisten maailmaan esittelee ennen kaikkea suomalaisten taiteilijoiden tulkintoja keijukaisten, maahisten ja menninkäisten maailmasta. Näyttely tarkastelee taiteen keijukaisteemaa, 1800-luvun taidemaalareiden ja nykytaiteilijoiden näkemyksiä keijukaisista ja maahisista. Näyttelyn taiteilijoita ovat mm. Fredrik Ahlstedt, Torsten Wasastjerna, Maria Wiik ja nykytaiteen tekijöitä, kuten Alpo Jaakola, Jarmo Mäkilä ja Alexander Reichstein sekä useita tekstiili-, tila- ja valokuvataiteilijoita. Näyttelyssä on lisäksi 1910-luvulla Englannissa suurta huomiota herättänyt valokuvasarja Cottingley Fairy. Esillä on myös Kansallisbaletin puvustusaarteita baleteista Pessi ja Illusia sekä Sylfidit ja Hobbitit.

Biedermeier -kauden taide

29.9 — 8.12.2002

Biedermeierin aika - 1820—1860- luvuilla - tunnetaan ennen kaikkea huonekalutyylinä, mahonkihuonekaluina ja sohvaryhminä. Mutta biedermeier on myös kuvataiteen aikaa. Biedermeierin taide esittelee keimailevan elegantteja säätyläisnaisia, arvokkaita herrasmiehiä ja porvareita, idyllisiä kartanomaisemia ja tyylinmukaisia porvariskoteja sekä von Wright- veljesten lintutauluja. Biedermeierin aikaan kuuluvat taiteilijat, kuten B.A.Godenhjelm, R.W.Ekman, Mathilda Rotkirch, J.E.Lindh, Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wright.

Biedermeierrealismi edellytti loisteliaita ja valokuvantarkkoja muotokuvia aikakauden merkkihenkilöistä. Romantiikka puolestaan korosti ihanteellisuutta, kaukokaipuuta ja haaveilua. Näistä aineksista on näyttely rakennettu. Se heijastaa porvariston hillittyä charmia, mutta myös aikakauden loistokkuutta ja näyttävyyttä. Näyttelyssä voi tutustua myös biedermeierin sisutukseen - jopa muotiin.

Hullut kahvikutsut — Catharina Kajanderin keramiikkainstallaatio

29.9 — 10.11.2002

"Hullut kahvikutsut" muistuttaa elämää ja aikaa rytmittävistä rituaaleista. Installaation innoittajana on ollut Lewis Carrollin satuklassikko Liisan seikkailut Ihmemaassa, jossa koko ja aika ovat keskeisiä elementtejä. Ihmemaan teekutsuilla aika on pysähtynyt ja kello kuuden teetä juodaan aina vaan. Taiteilija Catharina Kajander muistelee Liisan seikkailuihin vertaillen kaikkia niitä rituaalinomaisia kahvikutsuja ja tilaisuuksia, joihin hän on osallistunut. Kutsut ovat hänen silmissään surrealistisia näytelmiä ja hän kokee sielun sisaruutta Liisan kanssa.

Eemu Myntti & kansainvälinen modernismi

4.2. — 13.5.2001

Vaasalaissyntyinen Eemu Myntti (1890-1943) kuului niihin 1900-luvun alun nuoriin taiteilijoihin, jotka suuresti innostuivat aikakauden modernismista. Myntti seurasi ja omaksui uusia kansainvälisiä vaikutteita opiskellessaan ja maalatessaan 1910-luvulla Pariisissa ja asuessaan pitkiä aikoja Etelä-Ranskassa 1920-luvulla. Fauvismi, kubismi ja ekspressionismi innostivat nuorta taiteilijaa. Koska kansainväliset yhteydet, Ranskanmatkat, taitelijatoverit, etelän lämpö ja etelän vahvat värit olivat Myntin taiteelle tärkeitä tekijöitä, esittelee näyttely samalla myös kansainvälistä taidetta, Myntin taiteellisia esikuvia, aikakauden ranskalaisia mestareita ja Myntin ulkomaisia, ennen kaikkea pohjoismaisia taiteilijakollegoja.

Kylpijät

24.5 — 9.9.2001

Kylpijät -näyttely on valikoima kylpyaiheisia teoksia. Suomalaisen taiteen kylpyaiheita tarkastellaan rinnastaen niitä esimerkiksi Degasin, Renoiren, Toulouse-Lautrecin, David Hockneyn ja Anders Zornin kuuluisiin kylpyaiheisiin. Mukana on teoksia 1700-luvulta nykyhetkeen yli 60 taiteilijalta. Näyttelyn taiteilijoita ovat mm. R.W.Ekman, Akseli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt, Wäinö Aaltonen, Santeri Salokivi, Pekka Halonen, Verner Thome, Leena Luostarinen, Pekka Jylhä, Paavo Paunu, Harri Larjosto.

Näyttelyyn liittyen vaasalainen lasitaiteilija Harry Huhta on luonut Pihakappeliin tilateoksen, Pienen merenneidon valtakunnan. Se toimii samalla kesällä esitettävän Pieni Merenneito -näytelmän lavastuksena. Näyttely esillä Hämeenlinnan taidemuseossa 19.9.-11.11.2001.

Asko Salmi — Musta valo - maisemavalokuvia
1974 - 2000

22.9 — 21.10.2001

Asko Salmen mustavalkoisten valokuvien vahva, dynaaminen sarja koostuu kolmen elementiltään erilaisen, mutta perusluonteeltaan yllättävän samankaltaisen maiseman muotokuvista: Näyttelyn kuvissa Salmi on tutkinut New Yorkin ja Pittsburgin monumentaalista arkkitehtuuria, Vaasan rannikkoseudun meren syövyttämiä kallioita ja Norjan Lofoottien jyhkeitä, lumipeitteisiä rinteitä ja tuulten piiskaamia peltoaukeita. Valokuvat ovat vuosilta 1974-2000.

Vaasalaisen Asko Salmen valokuvien maailman kauneus on melankolista, sävyltään arvokasta. Jokainen Salmen kuvasarja on karu ja koruton, tarpeettomista detaljeista riisuttu kokonaisuus. Merkkejä ihmisestä ovat vain puhki poljetut polut, poijuissa keinuvat veneet ja valo ikkunassa tuhansien pimeiden ikkunoiden seassa.

Edelfelt Pariisissa

28.9 — 28.11.2001

Albert Edelfeltin (1854-1905) taiteen katselmus Edelfelt Pariisissa esittelee laajasti Edelfeltin taiteen ranskalaista ja yksityisluontoista puolta. Edelfelt asui suurimman osan elämästään Pariisissa, jossa hän maalasi hurmaavia pariisilaiskaunottaria, taiteilijatovereiden muotokuvia ja aurinkoisia puistomaisemia. Edelfelt loistaa näyttelyssä pariisilaistuneena kosmopoliittina ja menestyvänä seurapiirimaalarina. Näyttely valaisee myös Edelfeltin suhdetta 1800-luvun viimeisten vuosikymmenten pariisilaisiin taiteilijapiireihin. Näyttelyn yhteyteen on rakennettu myös interiöörejä, mm. salonkimaalarin ateljee.

Edelfelt Pariisissa on Tikanojan taidekodin ja Turun taidemuseon yhdessä tuottama näyttely. Edelfelt Pariisissa oli esillä Turun taidemuseossa 6.5.-16.9.2001. Näyttelyn yhteyteen julkaistiin myös katalogi, Edelfelt Pariisissa. Laaja tutkimus antaa uusia tarkastelukulmia ja näkökantoja Edelfeltin taiteeseen.

Kauppaneuvoksen taidekokoelma

12.12.2001 — 17.2.2002

Tikanojan taidekoti on viettänyt 50-vuotisjuhlavuottaan ja avaa nyt juhlanäyttelyksi valikoiman teoksia omien kokoelmien yli tuhannen teoksen kokonaisuudesta esittelemään Kauppaneuvoksen taidekokoelmaa. 50 vuotta sitten kauppaneuvos Frithjof Tikanoja lahjoitti taidekokoelmansa Vaasan kaupungille hänen nimeään kantavan museon perustamista varten. Tikanojan taidekoti avasi ovensa yleisölle 26.12.1951. Juhlan kunniaksi julkaistaan myös uusi kokoelmaluettelo, 200-sivuinen kirja, joka esittelee valikoiman teoksia sekä kertoo Tikanojasta ja kokoelman syntyhistoriasta.

Uni, jossa osaan lentää — teoksia
Lars Swanljungin nykytaiteen kokoelmasta

23.1 — 5.3.2000

Swanljungin kokoelma on edustava pohjoismaisen nykytaiteen kokoelma. Suomalaisten ja muiden pohjoismaisten 1980-90-luvun taiteilijoiden teosten lisäksi kokoelmassa on myös balttilaisia, venäläisiä ja saksalaisia nykytaiteilijoita. Osa kokoelman teoksista on klassista nykytaidetta, osa ajankohtaisia nuorten tekijöiden teoksia. Näyttelyyn on valittu useita kymmeniä taiteilijoita, jotka edustavat kokoelman pohjoismais-balttilaista suuntautuneisuutta. Mukana on keskeisiä esimerkkejä suomalaisista 1980-luvun taiteilijoista, mutta pääosa näyttelystä esittelee 1990-luvun taidetta: maalauksia, veistoksia, esinekoosteita ja valokuvataidetta sekä grafiikkaa.

Hannu Riikonen — Miesten ehdoilla?

11.3 — 4.4.2000

Miesten ehdoilla? esittelee naivistiseksi luonnehditun tamperelaistaiteilijan Hannu Riikosen (s. 1945) veistoksia, reliefejä ja maalauksia. Riikosen taiteilijan "rooliasu" on väljempi kuin perinteisesti ymmärretyn naivistin. Riikonen on aistinut tyylin elastisuuden ja soveltanut sen mahdollisuuksia monimuotoisesti. Teemasta riippuen hänen taiteessaan vuorottelevat naivistinen hyväntahtoisuus ja yhteiskunnallinen kriittisyys, naurun ja vakavuuden lomittuminen. Näyttelyssä on esillä Riikosen teoksia 1970-luvulta lähtien.

Kid's craft

11.3 — 4.4.2000

Kid's craft on Vaasan kuvataidekoululaisten raikas näyttely, jossa kuvataidekoululaiset vierailevat tällä kertaa värikkäine fantasiatuoleineen kummimuseossaan. Lasten innostus ja avoimuus ovat elementtejä, joita etsitään useasti mm. naivistisesta taiteesta.

Marilyn, Mao ja Rolling Stones

16.4 — 4.6.2000

Marilyn, Mao ja Rolling Stones vie yleisön 1960-70-luvuille POP-taiteen aikaan ja esittelee sekä kansainvälisiä että suomalaisia POPin tekijöitä: Andy Warhol, Jim Dine, Roy Lichtenstein, Claes Oldenburg, Cesar, Esko Tirronen, Risto Vilhunen, Harro Koskinen, Kimmo Kaivanto ja monta muuta mielenkiintoista taiteilijaa. Näyttely on koottu Kuntsin taidekokoelman, maamme taidemuseoiden ja Århusin taidemuseon kokoelmien teoksista.

POPin tavoite oli, että taide tulisi lähemmäs kansaa, ja oli usein riemukkaan kokeilevaa. 1960-luvun taiteilijasukupolvi kampesi ulos sisäisistä maailmoista ja ahmaisi todellisuuden sellaisenaan taiteeseen. Kestokulutustavarat jääkaapeista autoihin tai pikaruoasta rahaan tunkeutuivat taiteen aiheiksi. POP oli yhteiskunnallisen tiedostavaa taidetta.

L' amour — Kuvia rakkaudesta

14.6 — 27.8.2000

L'amour - Kuvia rakkaudesta tarkastelee rakkautta kuvataiteilijoiden kuvaamana. Näyttelyn pääosassa ovat suomalaistaiteilijoiden työt taidehistoriasta nykyhetkeen. Vaikka suomalaistaiteilijat eivät juuri lepertele lemmestä, näyttelyn teokset kertovat silti lukuisia rakkaustarinoita.

Näyttely esittelee rakkauden koko kirjon: sen suloiset ja hellät , mutta myös katkerat vivahteet. Mukana on suomalaistaiteen klassikoita, mm. Albert Edelfelt, Gunnar Berndtson, Ville Vallgren, Tyko Sallinen, Wäinö Aaltonen, Åke Mattas sekä monia nykytaiteen tekijöitä, kuten Kuutti Lavonen, Marika Mäkelä, Risto Suomi, Heli Hiltunen ja Merja Parikka.

Maria Wiik (1853 — 1928)

5.9 — 15.10.2000

Maria Wiikin (1853-1928) näyttely on laajin Wiikin taiteen esittely sitten vuoden 1929 Helsingin Taidehallin muistonäyttelyn. Maria Wiikin asema taiteen historiassa on tunnustettu. Hänet luetaan Suomen 1800-luvun jälkipuolen keskeisiin edustajiin. Taiteilijatoverinsa Helene Schjerfbeckin jälkeen Maria Wiik lienee tunnetuin Suomen taidehistorian naistaiteilijoista.

Maria Wiikin ominta alaa ovat henkilöaiheet, interiöörikuvaukset ja asetelmat. keskeistä hänen taiteessaan on tunnelma. Aiheet ovat yksinkertaisia ja pienimuotoisia: valloittavat lapset ja herkät kukka-asetelmat ovat hänen tunnetuinta tuotantoaan. Muista aikansa naistaiteilijoista poiketen Wiik ansioitui myös merkittävänä julkisten muotokuvien tekijänä.

Maisa Turunen-Wiklund — Polun varrelta

5.9. - 15.10.2000

Maisa Turunen-Wiklund (s.1941) on vuoden 2000 taidekäsityöläiseksi valittu vaasalaistaiteilija. Näyttely "Polun varrelta" esittelee hänen taidettaan takautuvasti. Maisa Turunen-Wiklund edustaa taidekäsityön perinteisten tekniikkojen, solmimisen ja verkkokudonnan monipuolista hallintaa. Metalli- ja silkkilangoista hän on tehnyt mielikuvituksellisia silkkisammaleita, silkkiverkkoja sekä silkki- ja metallilankaheinäseipäitä. Vaikuttavan taitavasti taiteilija muuntaa paperia ja paperinarua käyttäen hauraita kasveja illusorisiksi teoksiksi: unikkopeltoja, kielokimppuja ja vanamomättäitä.

Lyskan pojat

7.10 — 19.11.2000

Vaasan lyseo on kasvattanut nuoria yhteiskunnan, talouselämän ja tieteen maailmaan. Myös taiteen alalla löytyy monta entistä lyseolaista. Musiikki, näyttämötaide, kirjallisuus, kuvataide, arkkitehtuuri. Lyseon 120-vuotisjuhlien kunniaksi on koottu näyttely, joka esittelee lyseosta kuvataiteen pariin lähteneitä taiteilijoita, mm. Eemu Myntti, Einari Uusikylä, Pentti Uusikylä, Juhani Harri, Viljo Revell, Tapani Tammenpää, Asko Halme, Frans Hiivanainen, Veli Ekroos.

Shanshuihua — Kiinalainen maisemamaalaus

21.10 — 3.12.2000

Shanshuihua eli "vuorivesikuva" on kiinankielinen ilmaus maisemamaalaukselle. Maisemamaalaus on kiinalaisessa taiteessa keskeistä. Perinteisen kiinalaisen maisemamaalauksen päämääränä ei ole luoda pelkästään fyysisen todellisuduen näköinen kuva, vaan herättää tietoisuus ihmisen ja luonnon välisistä yhteyksistä.

Suomeen tuotettu näyttely kiinalaisesta maisemamaalauksesta esittelee pääasiassa nyky-Kiinan tunnettuja tekijöitä. Mukana on useita kymmeniä taiteilijoita, joista osa on aiemminkin osallistunut kansainvälisiin näyttelyihin ja osa opiskellut Euroopassa ja USA:ssa. Nykytaiteen lisäksi näyttelyssä on mukana esimerkkejä vanhasta 1700-1800-lukujen kiinalaisesta taiteesta sekä kiinalaista posliinia. Teokset ovat Lähetysmuseon ja Pohjanmaan museon kokoelmista.

Näyttely on osa laajempaa näyttelykokonaisuutta, joka on ollut esillä Pekingin kansallisgalleriassa ja jatkaa matkaansa USA:han. Näyttelyn on koonnut kiinalainen museo- ja taideasiantuntijaryhmä. Näyttely kuuluu Vaasassa 20.-22.10.2000 vietettävän 10. Kulttuurifoorumin ohjelmaan. Näyttely on esillä Hämeenlinnan taidemuseossa 3.2.-18.3.2001 ja Kuopion taidemuseossa 6.4.-27.5.2001.

Variaatioita — Raili ja Asko Halme

26.11 — 3.12.2000

Loppuvuoden taiteilijoina esittäytyvät vaasalaiset Raili ja Asko Halme. Arkkitehtinä tunnettu Asko Halme esittelee näyttelyssä teräsveistoksiaan. Raili Halmeen osuus on retrospektio. Raili Halme on kuvataideopettajan työnsä ohella aina myös tehnyt itse taidetta. Raili Halme esittelee grafiikan ja akvarellien lisäksi myös herkkiä paperitöitään ja kollaasejaan.