Suomalaisen taiteen kokoelma

Vihkiäiset
Vihkiäiset
1937
öljy, 18 x 25

Arvi Mäenpää (1899—1976)

Töysäläissyntyinen Arvi Mäenpää aloitti taiteilijanuransa 1910-luvun loppuvuosina. Aikansa nuorten taiteilijoiden tavoin hänkin teki opiskeluaikoinaan erilaisia kuvitustehtäviä ja pilapiirroksia eri lehdille. 1920-luvulla Mäenpää esiintyi ennen kaikkea piirtäjänä, mutta myös akvarellimaisemien tekijänä.

Mäenpään uran käänne osui 1930-luvun alkuun. Hän valitsi lajikseen humoristisen kansankuvauksen ja teki siinä taiteellisen läpimurtonsa. Vuonna 1931 hän ensimmäisen kerran esitteli humoristisia miniatyyreja, pienoiskuvia. Pieni formaatti (7-9 x 10-14cm) tuntuu soveltuneen Mäenpään käsialaksi hyvin. Pilapiirtäjänä hän oli jo vuosia tottunut pienen koon käyttöön. Miniatyyrin valinta saattoi olla myös harkittua erikoisuuden tavoittelua. Suomen taiteessa muotokuvaminiatyyri ei ollut juurikaan edustettuna.
Vihkiäiset

Mäenpään pääaiheena oli pohjalainen kylä, jonka vahva eteläpohjalainen paikallisväri nousi pohjalaisista maisemista, rakennuksista, tuvista ja elämänmenosta. Kansankuvaajien yleensä suosimia harmittomia työkuvauksia useammin Mäenpää kuvasikin ruokotonta elämänmenoa, humalaa ja negatiivisia tunteita. Keskeisenä aiheena oli myös naisen ja miehen välinen suhde, joka useimmiten on vihamielinen tai ainakin kireä. Myös naisen ylivalta, ns. pirttihirmun kuvaaminen oli Mäenpään suosituimpia aiheita. Teoksista löytyy kuitenkin myös lempeää huumoria, arkipäivän touhuja ja eteläpohjalaisten kansantapojen kuvauksia.

Kansankuvaus ja kansallisuus katsottiinkin sopivaksi Suomen taidepoliittisessa suuntauksessa aina 1930-luvulle saakka. Samaan aikaan kasvoi myös maakuntaideologia, jonka myötä pohjalaisuutta alettiin korostaa myös kuvataiteessa. Tästä johtuen Arvi Mäenpään taide oli aikanaan jo suosittua.
Keltanokka

Mäenpään miniatyyreissä on kirjallinen ja kertova sisältö. Työt sisältävät yleisinhimillisiksi luettavia heikkouksia tai paheita ja lähestyvät tällöin populaarin huumorin kliseitä, joita myös kansankuvausta harjoittaneet kirjailijat käyttivät. Myös Mäenpää oli lahjakas kirjoittaja, pakinoitsija ja novellisti.

Mäenpään miniatyyrimaalauksen suuri tukija oli kauppaneuvos Tikanoja. Hän ei ollut ainoa tukija, mutta kuitenkin merkittävin Mäenpään teosten keräilijä. Tikanojan kokoelmassa on yli 400 Mäenpään teosta: miniatyyrejä, akvarelleja, hiili- ja liitupiirroksia. Mäenpään 1930-40-lukujen miniatyyreista keskeinen osa päätyi Tikanojan kokoelmaan. Mäenpää jatkoi miniatyyrimaalarina aina 1970-luvulle saakka.

Keltanokka
Keltanokka
1941
akvarelli, 7,5 x 10