Aukioloajat

Tiistai – sunnuntai 10 –16
Maanantaisin suljettu

Poikkeava aukiolo

Pääsymaksut

Aikuiset 7 €
Opiskelijat, varushenkilöt, siviilipalvelushenkilöt & eläkeläiset 5 €
Alle 18-vuotiaat ilmaiseksi
Ryhmät yli 10 hlö / 5 €
Yhteislippu 12 € / 9 € (ostopäivänä)

Yhteislipulla saman päivän aikana sisäänpääsy Vaasan kaupungin museoihin. Lue lisää

Opastusmaksut

Aukioloaikoina (tiistai - lauantai) 40 € / ryhmä, sunnuntaisin ja pyhäpäivisin 60 € / ryhmä.

Muulloin kuin aukioloaikoina hinnat sovittava erikseen.

Tilattavat opastukset ryhmille:
Puh. +358 (0)6 325 3801
(Ti—Pe klo 10-15)
Max 25 henkilöä / ryhmä.

Matti Visanti

13.10.2017. – 4.2.2018

Matti Björklund, vuodesta 1936 Visanti, (Oulu 1885 – 1957 Helsinki) opiskeli arkkitehdiksi ja perusti valmistuttuaan toimiston kotikaupunkiinsa Vaasaan. Pohjanmaalla ei tuohon aikaan ollut moniakaan arkkitehteja, joten Visannin osaamista tarvittiin laajalti. Visanti suunnitteli Lapuan kunnantalon ja Nummijärven kirkon, mutta etenkin Vaasan ja Seinäjoen vilkas rakentaminen työllisti Visantia ja jätti nykyaikaan säilyneen jäljen niiden kaupunkikuvaan. Visannin rakennustaiteellinen ilmaisutapa oli lähinnä klassista, eli siihen sisältyi paljon symmetriaa ja jonkin verran koristeaiheita. Ikään kuin rakennustaiteen ja kuvataiteen välimaastoon sijoittuivat monet muistomerkit, joista monumentaalisimpia ovat Isonkyrön Napuen ja Ilmajoen Jaakko Ilkan patsaat.

Mutta Matti Visanti halusi sittenkin vaihtaa arkkitehdin ammatin kuvataiteilijan työhön. Päätös edellytti siirtymistä Helsinkiin, missä Matti ja hänen taidemaalaripuolisonsa Lyyli (os. Myntti) asuivat ja työskentelivät Lallukan taiteilijakodissa. Matti Visannin grafiikkatuotannosta tuli valtaisa. Tekniikkana oli kivipiirros. Visanti kuvitti koko Kalevalan, jonka julkaisemisen Frithjof Tikanoja mahdollisti. Lisäksi Visanti laati kaunokirjallisia, raamatullisia ja runokuvituksia. Visannin lahjakkuus ja monipuolisuus riittivät käyttötaiteenkin tekemiseen. Häntä tarvittiin niin postimerkkien, rahojen, lippujen, tunnusten kuin muidenkin tuotteiden arvokkaan ja käytännöllisen ulkoasun muotoilijaksi. Tästä ovat muistona muun muassa niin sanotut Vaasan-malliset postimerkit, Helsingin olympiaraha ja kotimaisen työn merkki sekä Alavuden ja Isonkyrön vaakunat.

Visannin ilmaisu oli johdonmukaista ja järkiperäistä. Se ei ollut paatoksellista, vaikka olikin välillä vakavaa. Pohjalainen kotiseutu oli kasvattanut Visannista paitsi patriootin myös kosmopoliitin ja antanut hänelle tasa-arvon ja kansanvaltaisuuden ihanteen. Kotimaakunnasta periytyi minimalismin ja monumentaalisuuden omintakeinen ja kiehtova yhdistelmä sekä täkäläisen kuvakielen rohkeus ja rehevyys. Visannin näkemykset ovatkin heijastuneet maakuntamme visuaalisessa ajattelussa omaan aikaamme saakka.

Puistokuva, 1910, öljy. Vaasan kaupungin taidekokoelma. Valokuva: Erkki Salminen.