Suomen taide ja sen historia

Maalarin suteja purnukassa

Jos ajatellaan taidetta vain kuvataiteen kannalta, alkaa Suomen taide ja sen historia jo aina kaukaa kivikaudelta asti. Kalliomaalaukset sekä kiviset hirven- ja karhunpääteokset edustavat ensimmäisiä taideteoksia. Taide eli omaa elämäänsä läpi rauta- ja pronssikauden, ehkä välillä taantuen ja välillä nousten loistokkaammaksi ja koristeellisemmaksi. Suomessa alkoivat taiteiden merkkiteokset syntyä varsin myöhään sillä, taiteet vaativat tietynlaisia institutionaalisia puitteita, joita Suomessa ei ollut juurikaan.

Suomen taide näkyy myös rakennuksissa

Keskiajalla rakennustaidetta edustivat pääosin kivikirkot, joita rakennettiin yli sata. Nykypäivän käsityksen mukaan nämä kirkot on pystytetty 1400-1500-luvuilla ja niiden maalaustaide ajoittuu samaan ajankohtaan. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii Hattulan Pyhän Ristin kirkko, jonka maalauskoristelu on melko tunnettu. Tunnetuin näistä kivikirkoista on kuitenkin Turun tuomiokirkko. Se edustaa tyypillistä Itämeren alueen tiiligotiikkaa.

Vasta 1600-luvun aikana, kun barokki alkoi jo vaikuttaa, tuli Suomessakin mukaan muotokuvamaalaus ja miniatyyrimaalaus. Suomalainen taide käsitti edelleen paljon kirkkomaalauksia, kuten Keuruun vanhassa kirkossa ja Petäjäveden kirkossa on edelleen nähtävissä. Myös linnoja ja kartanoita voidaan pitää tuon ajan taideteoksina. Kaikki käsin rakennettuja vailla nykyajan työkaluja apunaan, melkoinen taidonnäyte tästä on esimerkiksi Louhisaaren kartano.

Suomen Taideyhdistys nosti maalaustaiteen merkitystä

Kun Suomen Taideyhdistys perustettiin vuonna 1846, alkoi sen myötä säännöllinen ja kotimainen opetus taiteen piireissä. Muotokuvien ja maisemien lisäksi suosittuja maalauskohteita olivat asetelmat. Maalaustaiteen nousu alkoi 1880-luvulla, jota kutsutaankin Suomen taiteen kultakaudeksi. Tänäkin päivänä tutut nimet kuten esimerkiksi Albert Edelfelt ja Akseli Gallen-Kallela olivat aloittaneet luomistyönsä, josta saamme nauttia vieläkin.