Suomalainen taide - Miten taiteella menee Suomessa?

Suomalainen taide on voimissaan

Kuvataide on taiteen muoto, joka kuvailee silmällä havaittavia elementtejä, kuten muotoja, ulottuvuuksia, värejä ja valoa esitteleviä asioita. Kaikista perinteisimpiä kuvataiteen muotoja ovat maalaus, kuvanveisto, piirustus ja valokuvataide. Tämä on myös yhtenä yleissivistävänä aineena kouluissa, tuttavallisemmin kutsuttuna kuvaamataito ja kuvis. Tarkoitus koulussa on antaa oppilaalle valmius ja mahdollisuus kuvallisen ilmaisun hallintaan sekä kehittää oppilaan kuvallista ajattelua. Suomen kuvataiteen merkittävimpänä ajanjaksona on pidetty 1880 – 1910 luvulle sijoittuvaa aikaa. Tuolla välillä vaikuttivat muun muassa sellaiset tunnetut maalarit kuin Albert Edelfelt, Helene Schjerfbeck, Akseli Gallen-Kallela, Magnus Enckell ja Hugo Simberg. Näiden mestarien taide vaikuttaa piireissä edelleen ihmisiin syvästi.

Suomalainen taide on ollut parhaimmillaan kun Albert Edelfelt ja muut, nykyään suuriksi nimiksi tunnustetut ovat maalanneet teoksiaan. Nykypäivänä taiteen muoto on aivan muuta, mutta ei lainkaan vähemmän arvostettavaa ja kaunista.

Albert Edelfelt pähkinänkuoressa

Porvoolainen Edelfelt syntyi 1854. Alkuaikoinaan hän maalasi historiallisiakin töitä, “Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista” on yksi näistä. Hän opiskeli paljon ulkomailla ja sai sieltä vaikutteita omiin töihinsä. Hän perusti Haikon kartanoon ateljeen ja maalasi siellä yli 200 työtä.

Edelfelt oli myös Suomen Taiteilijaseuran ja Suomen Taideyhdistyksen puheenjohtajana muutamia vuosia. Hänellä oli hyvät suhteet Venäjän hoviin ja tämä luultavasti aiheutti sen, että Suomi sai oman näyttelyosaston Pariisin maailmannäyttelyyn vuonna 1900. Ehkä myös tästä syystä hän maalasi useita muotokuvia Venäjän hovin jäsenistä. Hänen läpimurtoteoksenaan pidetään Lapsen ruumissaatto -maalausta, joka on nähtävillä Helsingin Ateneumissa.

Taiteen monet muodot

Taide tarkoittaa yleisesti niitä asioita, joilla ihminen aistein havaittavin keinoin koettaa herättää toisissa itsessään kokemiaan tunnevaikutuksia. Yleisimmin taiteena ajatellaan kuvataidetta, mutta se voi olla myös kirjallista tai vaikkapa musiikin kautta tulkittua. Myös esiintyminen, teatteri, tanssi ynnä muut vastaavat, kuuluvat vahvana osana taiteena tunnustettuun piiriin.

Musiikkiakin taidemuseo voisi kaivata. Meillä on suuria säveltäjiä, laulajia ja yhtyeitä, jotka pitävät siitä huolen, ettei tämä laji pääse loppumaan. On vaikea muistaa vaikka radiota kuunnellessaan, että sekin on yhtä hienoa taidetta kuin kaunein ja kuuluisin maalauskin. Artistit ovat omanlaisiaan taiteilijoita ja haluavat tuottaa kuulijoilleen reaktioita musiikillaan.

Suomalainen taide ja museot

Suomessa on runsaasti erilaisia museoita, näyttelyitä ja taidekoteja, joissa kaikki pääsevät nautiskelemaan taiteesta. Tikanojan taidekoti on Vaasan keskustassa oleva taidemuseo. Se syntyi vaasalaisen kauppaneuvos Frithjof Tikanojan halusta, sillä hän rakasti taidetta kovasti. Erityisesti kuvataide oli hänelle mieluisaa ja hänen nimeään kantava museo järjestääkin edelleen vaihtuvia näyttelyitä erilaisin teemoin. Heidän kokoelmansa käsittää Suomeen kohtalaisen harvinaisen valikoiman ulkomaista taidetta, pääpainoltaan sijoittuen ranskalaiseen 1800-luvun ja 1900-luvun alun teoksiin.

Suomalainen taide tarvitsee uutta verta ja inspiraatiota. Kuvataiteilijoita koulutetaankin kuvataidekoulussa nimikkeellä taidemaalari. Kuvataide voi hyvinkin olla myös hyvä ammatti sitkeälle ja hyvälle taiteilijalle. Tämä on ala, joka ei kaikille sovi luonnollisestikaan. Tulee olla kykyä toteuttaa oma näkemyksensä niin, että se herättää katsojassa kunnolla tunteita. Vaatinee harjoitusta, mutta siihen kannattaa panostaa koko sydämellään.